Timo Rothovius:
"Me tiedetään miten takavuosina nämä konsultit ovat lähteneet liikkeelle. Ne menee toimitusjohtajan puheille ja kysyvät mitäs tykkäisit jos me tehdään sinusta miljonääri. Tottakai se toimitusjohtaja tykkää ideasta."
Paul Lillrank:
"Miksi joku pahastuu siitä, että Angry Birdsin keksijä rikastuu? Ei siinä mitään paheksumista ole. Pitäisikö surra sitä, että suomalaiset tienaavat lätkällä miljoonia Pohjois-Amerikassa? Ei siinä; mitään suremista ole. Tai Kimi Räikkösen elämässä."
Samuli Sistonen:
"Mikä nyt on oikein? Paljonko enemmän voidaan maksaa toimarille kuin vaikka vastaanottoapulaiselle? Eihän siihen ole oikeaa tai väärää vastausta."
MOT-tunnus
Suomalaisten yritysjohtajien tulot ovat viime vuosina nousseet jyrkästi. Nousu on koskenut sekä palkkoja että erityisesti erilaisia bonuksia ja optioita. Kuvaan ovat tulleet allekirjoituspalkkiot, sitouttamisbonukset ja miljoonaluokan lisäeläkkeet. Yritysjohtajat eivät ole keksineet kaikkea hyvää; itse. Avuksi ovat tulleet maailmalla oppinsa ammentaneet bonuskonsultit.
MOT: HALUATKO MILJONÄÄRIKSI
Timo Rothovius:
"Jotkut on omaksunut sen toimintatavan, että me kerrotaan avoimesti mitä me tehdään, millaisia me ollaan. Joku ajattelee, että se ei ole niin tärkeätä, että me mieluummin ollaan hiljaa niin monesta asiasta kuin mahdollista."
Suuryritysten pitäisi periaatteessa kertoa avoimesti johtajiensa palkoista ja muista korvauksista, mutta tiedon löytäminen on vaivalloista. Timo Rothovius on ollut viisi vuotta Osakesäästäjien keskusliiton puheenjohtaja. Hän on myös laskentatoimen ja rahoituksen professori, joten hänen pitäisi tietää miten pörssiyhtiöstä tietoa löytää.
Timo Rothovius:
"Yleensä ne tiedot sieltä löytyy, mutta joutuu satasivuisen nivaskan lukemaan melkein rivi riviltä läpi. Yksi löytyy yhdestä, toinen toisesta kohtaa. Kun kaikki kokoaa yhteen ehkä siitä saa kokonaiskuvan, mutta tiivistetty informaatio meiltä puuttuu."
Tom von Weymarn:
"Onhan se osin arka aihe. Suomessa, saati muualla, ei olla niin totuttu siihen, että oltaisiin läpinäkyviä. Läpinäkyvyys on uusi asia tässä yhteydessä, sillä hallitukset joutuvat tarkastelemaan läpinäkyvyyttä ja oikeudenmukaisuutta. Läpinäkyvyys vaatii, että pitää voida puolustaa yksityiskohtia, jotka liittyvät oikeudenmukaisuuteen ja kohtuullisuuteen."
Tom von Weymarnilla on pitkä kokemus suurten ja pienten yritysten hallituksissa, muun muassa Telia-Soneran.
Tom von Weymarn:
"Asioilla on selvä yhteys yhtiön maineeseen. Heti kun media tarttuu johonkin asiaan, joka saa julkisuutta, on hyvä, että tulee pakostakin parannuksia ja muutoksia."
Spotlight:
"Missä ilmenee puutteita?"
Tuomo Pietiläinen:
"Suurimmat puutteet taitavat olla lisäeläkkeiden tiedoissa. Kaikki summat eivät ole mukana, vaikka pitäisi."
Taloustoimittaja Tuomo Pietiläinen on seurannut vuodesta 2005 lähtien järjestelmällisesti johtajien tulojen kehittymistä.
Tuomo Pietiläinen:
"On hyvin vaikea tulkita sitä, kuinka paljon johtajalle on tosiasiallisesti maksettu. Se on erittäin vaikeaa."
Yleisradion Spotlight -ohjelma kartoitti Suomen 66:n suurimman pörssiyhtiön johtajien tuloja ja yrityksissä olevia bonuskäytäntöjä 58 yhtiötä vastasi. Kärkiviisikossa johto sai miljoonakorvaukset, vaikka yrityksistä vain Koneella on viime vuosina mennyt hyvin.
Tuomo Pietiläinen:
"Outokumpu on aika korkealla. Syynä voi olla se, että toimitusjohtaja sai lähes kolme miljoonaa."
Spotlight:
"Erorahaako?"
Tuomo Pietiläinen:
"Niin."
Suurimpien yritysten joukossa löytyi näinkin vaatimattomia tuloja. Ei miljoonakorvauksia, mutta kenenkään ei tarvinnut tyytyä duunarin keskipalkkaan, noin 33.000 euroon vuodessa.
Yleensä tarkastellaan vain ylimmän johdon palkkoja. Me laajensimme näkökulmaa ja otimme huomioon myös johtoryhmät. Kyse on noin 500 henkilön joukosta. Viisi yhtiötä maksoi johtoryhmän jokaiselle jäsenelle yli miljoona euroa. Seitsemässä yhtiössä johtoryhmän jäsen sai yli puoli miljoonaa euroa ja useimmissa muissa vähintään neljännesmiljoonan.
Timo Rothovius:
"Joissakin yrityksissä johtoryhmä saa yllättäväkin korkeita palkkioita verrattuna toimitusjohtajiin. Ne voivat olla samaa luokkaa lähes kuin toimitusjohtajalle. Se on pikkuisen erikoista. Se varmaan johtuu jostain … siellä on joitakin bonuksia lauennut tai muuta vastaavaa. Se on nyt noussut niin korkealle."
Tuomo Pietiläinen:
"Metsäteollisuudella ei ole mennyt kovin hyvin."
Spotlight:
"Minkähän takia palkkiot ovat kuitenkin näin hyviä?"
Tuomo Pietiläinen:
"Stora Ensossa ja UPM-Kymmenessä johtoryhmä saa yli miljoonan, ja toimitusjohtajat ovat saaneet neljä ja kolme miljoonaa euroa."
Tom von Weymarn:
"Lähes kaikki ovat olleet työtapaturmia. päättäjät eivät ole ymmärtäneet, että voi syntyä niin sanottu windfall -voitto. Näitä odottamattomia voittotilanteita ei ole osattu hallita. Niinpä olen puoltanut jo kymmenen vuotta sitten vahvasti sitä, että bonuksilla pitäisi olla katto."
Suomalaiset huippujohtajat vetoavat siihen, että palkat Suomessa eivät kansainvälisesti verrattuna ole vielä suuria.
Tuomo Pietiläinen:
"Miksi pitäisikään olla? Ulkomailla on isompia yhtiöitä, ja ehkäpä niiden johtajilla pitää olla isommat palkat kuin pienempien suomalaisyhtiöiden johtajilla."
Tom von Weymarn:
"Palkkakehityksemme on sellaista, että keskiarvo nousee maltillisesti, mutta ylin johto nousee jyrkemmin. Se johtuu siitä, että liu'utaan globaalimman viiteryhmän suuntaan.
Pohjolan ulkopuolella palkkataso on jotain ihan muuta kuin meillä."
Timo Rothovius:
"Meillä on muutama maa USA nyt ensimmäisenä, joka on antanut hyvää esimerkkiä. Siihen on hyvä vedota, että me toimitaan globaalissa ympäristössä ja näin kilpailijat toimii. Siksi meidänkin on pakko toimia tällä tavalla."
Spotlight:
"Aina pitää seurata Amerikkaa?"
Timo Rothovius:
"Aina pitää seurata sitä, jossa on korkeimmat palkat. Tottakai se on silloin tämän pienen piirin etu, että näin toimitaan."
Paul Lillrank:
"On urheilijoita, kuten Kimi Räikkönen ja Saku Koivu, jotka tienaavat kuin kroisokset mutta joita harva kadehtii. Useimmathan tietävät, mitä urheilu on. Jos sitten puhutaan pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista, niin kuka osaa sanoa, millaiset säännöt siinä pelissä on?"
Tuotantotalouden professori Paul Lillrank on kirjoittanut pamfletin porvarillisista arvoista. Hänen mukaansa johtajat ovat palkkansa ansainneet.
Paul Lillrank:
"Harvalla on käsitystä siitä, millaista on ison kansainvälisen pörssiyhtiön huipulla. Se on monille tuntematon maailma. Harva tietää sitäkään, ettei johtajalla ole työaikaa. On tulosvastuu, jolloin pitää olla aina tavoitettavissa. Matkustetaan sinne ja tänne ja pitää hoitaa monia asioita, kuten tekniikkaa, liiketoimia, markkinointia ja kansainvälisiä asioita. Työ on varmasti yhtä vaativaa kuin huipputason jääkiekkokin."
Johtajien ja jääkiekkoilijoiden elämä eroaa toki muun muassa silloin kun eläkepäivät koittavat.
Tuomo Pietiläinen:
"Lisäeläkkeistään kukaan ei ole osannut ajatellakaan, miten suuria summia pitää maksaa johtajalle, joka jää eläkkeelle 60-vuotiaana. Ehkä hän elää 85 - 90-vuotiaaksikin. Hänelle pitää maksaa 500 000 euroa vuodessa, joka vuosi."
Spotlight:
"Onko noin iso summa tavallinen?"
Tuomo Pietiläinen:
"Hyvin tavallinen"
Spotlight:
"Puolen millin eläke. Miksi hyvä;palkkaiselle ihmiselle maksetaan vielä lisäeläkettä?"
Tuomo Pietiläinen:
"Palkkiokonsultit sen kai keksivät 10 - 15 vuotta sitten."
Huippujohtajien ja huippu-urheilijoiden palkitsemisissa on viime vuosina kuitenkin ollut yhtäläisyyksiä. Urheilijoiden korvauksista neuvottelevat managerit, johtajien avuksi ovat tulleet bonuskonsultit. Malli lähti liikkeelle Yhdysvalloista.
Kimmo Sollo:
"Jos katsotaan pohjoismaalaisittain tai suomalaisittain on amerikkalaisuus usein punainen vaate, kirosana. Amerikassa näitä on pitkään harrastettu, menty ehkä oman kokemukseni ja näkemykseni mukaan vähän toiseenkin ääripäähän eli aika luonnottomia ja perverssejä ilmiöitä"
Juhani Ruuskanen:
"Bisnesmaailma koko ajan globalisoituu. Se tarkoittaa sitä, että palkitsemisjärjestelmä ei enää pysty rakentamaan suomalaisten käytäntöjen varaan. Se tarkoittaa sitä, että tulee uudenlaiset tarpeet miten sä manageeraat kansainvälistä palkitsemista."
Kyselymme mukaan bonuskonsultteja on suurimmista pörssiyhtiöistä käyttänyt noin puolet. Onko tämä uusi ammattikunta myötävaikuttanut huippujohtajien korvauksiin?
Timo Rothovius:
"Kyllä kai, koska se on kaikkien etu. Se on myös sen bonusfirman etu, että saa mahdollisimman isot palkat. Ne tekee hyvät sopimukset toimitusjohtajan kannalta, koska ne tietää, että se toimitusjohtaja käyttää niitä ja ne tietää, että muutkin toimitusjohtajat haluaa käyttää sitä firmaa, joka tekee kaikkien tietäen parhaat sopimukset toimitusjohtajan kannalta. / Ja me tiedetään miten takavuosina nämä konsultit ovat lähteneet liikkeelle. Ne menee toimitusjohtajan luo ja kysyy mitäs tykkäisit jos me tehdään sinusta miljonääri. Tottakai se toimitusjohtaja tykkää siitä ideasta."
Tuomo Pietiläinen:
"Palkkauskonsultit tietävät, miten johtajat saadaan tyytyväisiksi. Sitten konsultit saavat lisää; työtilauksia, kun johtajat ovat tyytyväisiä suuriin rahoihin."
Samuli Sistonen:
"Onhan sitä tutkittukin, että mitä julkisempaa tietoa on esimerkiksi kilpailijoiden palkoista, on sillä vaikutus varmasti palkkakeskusteluun ja palkkojen nousuun.Onhan tämä nähty ammattiurheilijoiden joukossa, että kun on tehty palkkioista julkisia, se johtaa siihen, että on sitten huippukyky jossain joukkueessa tai vaihtaa joukkuetta niin kyllä se haluaa sen korvauksenkin olevan sen tasoinen kuin kilpaileva henkilö tai joku kyky muualla."
Timo Rothovius:
"Se on hallitusten vika, yritysten hallitusten vika. Kun ne ei ole hoitaneet hommaansa niin hyvin kuin olisi pitänyt. Olisi pitänyt valvoa, että tätä ei pääse tapahtumaan, mutta toisaalta me tiedetään, että hallituksissa istuu muiden yritysten toimitusjohtajia. Tottakai se on niitten etu, että nämä yleisesti johtajien korvaukset nousee. Silloin ne tietää, että kun ne on siellä omassa yrityksessä, että ne palkat nousee sielläkin."
Tuomo Pietiläinen:
"Kyse on ehkä sadasta johtajasta, jotka voi yhdistää tähän."
Räikeä bonustapaus paljastui viime keväänä. Lentoyhtiö Finnair oli maksanut johtajilleen niin sanottuja sitouttamisbonuksia, jotta nämä vain pysyisivät firman palveluksessa. Samaan aikaan matkustamohenkilöstöä taivuteltiin alentamaan palkkojaan yhtiön uskollisuuden nimissä. Salailu toi Finnairille varoituksen pörssiltä.
Spotlight:
"Kuinka järkeviä nämä Finnairin staybonukset olivat?"
Timo Rothovius:
"Ne staybonukset eivä;t olleet kovin järkeviä. Todennäköisesti se johto, joka oli siellä jonkin aikaa, olisi pysynyt siellä muutenkin, jotka sinne kumminkin jäi. Ja ne, jotka jäi bonusten takia, kyllä niiden työmotivaatio on silloin aika heikko. Ne hoitaa silloin ne välttämättömät tehtävät, ei ne ajattele asiaa yhtään pidemmälle."
Spotlightin tekemän kyselyn mukaan sitouttamisbonus on vielä harvinainen palkitsemiskeino. Vain 10 yritystä kertoi käyttäneensä sitä. 11 yritystä oli käyttänyt allekirjoituspalkkiota eli johtaja oli saanut erityisen palkkion heti allekirjoitettuaan työsopimuksen. Eropaketteja eli ns. kultaisia kädenpuristuksia sen sijaan maksetaan johtajille lähes kaikissa pörssiyhtiöissä
Juhani Ruuskanen:
"Kyllä voi sanoa, että ne ovat yleistyneet. Tämä; liittyy ehkä siihen, että johtajista käydään enemmän ja enemmän kilpailua. Se tarkoittaa, että kun johtajilla on tänä päivänä palkitsemispaketti ja pitkän aikavälin ohjelmat. Kun lähtee siitä organisaatiosta pois, hän menettää nämä pitkän aikavälin palkkiot, ja jos joku organisaatio haluaa jonkun erittäin osaavan johtajan, niin se joutuu ehkä; käymään keskustelua, että miten nämä korvataan nämä menetetyt pitkän aikavälin palkkiot. Silloin tulevat allekirjoituspalkkiot kyseeseen."
Kimmo Sollo:
"Ne on saanut kohtuullisen suuren painoarvon tässä keskustelussa. Suositus ja käytäntö on, että se liittyy ainoastaan tällaisiin hyvin poikkeuksellisiin tai kriisitilanteisiin, kun yritys tekee todella massiivista käännöstä koko strategiassaan ja liiketoiminnassa ja haluaa … mutta se on poikkeuksellinen työkalu erityistilanteisiin liittyen."
Juhani Ruuskanen:
"Kokonaispalkkaus pitää sisällään, että sulla on peruspalkka, erilaisia veronalaisia etuja, autoa, asuntoa, lounasta, matkapuhelinta. Sitten puhutaan lyhyen aikavälin kannustinohjelmista, jotka on sidottu sen ajanjakson tavoitteisiin ja sitten on pitkän aikavälin ohjelmat, jotka on pääsääntöisesti kolme vuotta tai pidempiä. Sen lisäksi voi olla erilaisia sitouttamisbonuksia tai allekirjoituspalkkioita."
Tuomo Pietiläinen:
"He kysyvät johtajalta, haluaako tämä miljonääriksi. Yksikään johtaja ei vastaa siihen "ei kiitos"."
Tom von Weynemar:
"Yksikään yritys ei halua riidellä avainhenkilöidensä kanssa. Tässä kohtaa konsultit ovat korvaamattomia. Ne toimittavat yrityksille vedenpitävän dokumentaation. Siten ne eliminoivat monia ongelmia."
Juhani Ruuskanen:
"Me haastatellaan keskeisiä sidosryhmiä, hallituksen jäseniä, johtoa. Yritetään ymmärtää; mikä heitä motivoi ja millaisia asioita pitää saada aikaiseksi. Siinä yhteydessä tehdään erilaisia analyyseja bisneksestä ja millaiset palkitsemisjärjestelmät ovat nykypäivänä ja miten niitä pitäisi kehittää."
Organisaatiossa voi herättää katkeruutta tilanne, jos vain johtajat saavat bonuksia, vaikka kaikki raatavat tai joutuvat jopa työttömiksi.
Samuli Sistonen:
"Mikä nyt on oikein? Paljonko enemmän voidaan toimarille maksaa kuin vaikka vastaanottoapulaiselle? Eihän siihen ole oikeaa tai väärää vastausta. Mä itse henkilökohtaisesti toivoisin, että; Suomessa päästäisiin eroon tällaisesta tasapäistämisen kulttuurista. Erojen sijaan mietittäisiin kuinka huippuosaajia voidaan palkita. On tehtävä mikä hyvänsä kuin se mikä taso on suhteessa johonkin toiseen."
Paul Lillrank:
"Suomalainen yhteiskunta on päinvastoin varsin primitiivinen. Ei osata käsitellä eroja.
Miksi joku pahastuu siitä, että Angry Birdsin keksijä rikastuu? Ei siinä mitään paheksumista ole. Pitäisikö surra sitä, että suomalaiset tienaavat lätkällä miljoonia Pohjois-Amerikassa? Ei siinä mitään suremista ole. Tai että Kimi Räikkösellä menee hyvin. Mikä tässä on ongelma?"
Laajan kansainvälisen köyhyysteorian mukaan ongelmaksi voi muodostua se, että koko yhteiskunta voi huonosti kun tuloerot kasvavat isoiksi.
Heikki Hiilamo:
"Tämä teoria sanoo, että korkeat tuloerot ovat yhteydessä moneen yhteiskunnalliseen pahoinvointiin. Ja on esitetty, että tuloerot on tällainen iso ympäristötekijä, joka on vaarallinen ihmisille samalla tavoin kuin vaikka ilmansaasteet tai tupakointi. Teorian mukaan korkeat tuloerot on yhteydessä lyhyempään elinikään, ja suurempaan sairastavuuteen, avioeroihin ja teiniraskauksiin, alkoholinkulutukseen – moniin yhteiskunnallisiin ongelmiin."
Heikki Hiilamo on Kansaneläkelaitoksen tutkimusprofessori. Hän on mukana tutkimushankkeessa, jossa selvitellään Euroopan unionin jäsenmaiden tuloeroja.
Heikki Hiilamo:
"Maiden välillä on eroja siinä kuinka paljon on tuloeroja ja eroja siinä kuinka paljon on kuolleisuutta. Kun näitä kahta asiaa tutkitaan yhdessä mahdollisten muiden tekijöiden kanssa, esimerkiksi yleisen vaurauden, havaitaan, että on olemassa yhteys korkeidentuloerojen ja korkeian kuolleisuuden välillä."
EU-hanketta on kritisoitu ankarasti Britanniassa ja Ruotsissa.
Markku Kuisma:
"Meilläon kaksi logiikkaa. Toisaalta on globaalin kapitalismin logiikka, joka vetää yrityksiä ja pelaajia tähän suuntaan. Toisaalta on sitten yhteiskunnan logiikka. Se, miten voimme pitää yhteiskunnan kasassa. Moraali pitää kansalaisia yhdessä. Nämä törmäävät toisiinsa."
Pohjoismaisen historian professori Markku Kuisma puhuu pohjoismaisen mallin puolesta.
Markku Kuisma:
"Pohjoismaathan ovat nykymaailman hyvin voivia maita. Meillä on täällä melko alhaiset tulo- ja omaisuuserot. Olemme tasa-arvon tai demokratian eräänlainen paratiisi - joidenkin näkökulmasta voimme olla helvettikin - vaikka erot ovatkin aika suuria ja kasvavat, mutta kuitenkin. On siis olemassa yhteys kohtuullisten tulo- ja omaisuuserojen ja taloudellisen ja sosiaalisen menestyksen välillä."
Heikki Hiilamo:
"Saattaa olla joku spesifimpi tekijä, joka liittyy näihin tuloeroihin, joka selittää vahvemmin näitä yhteyksiä. Mutta karkealla tasolla voidaan sanoa, että tuloerot ei lisää ihmisten hyvinvointia, pikemminkin päinvastoin vähentää sitä."
Paul Lillrank:
"Sehän ei pidä paikkaansa. Tiedothan sanovat vain sen, että USA ja Skandinavia ovat hyvin erilaisia. Suomen kannalta on päinvastoin hyvä, jos yhteiskuntaan saadaan isompaa jakaumaa. Silloin meillä olisi yhteiskunta, joka sallii joidenkin onnistua."
Markku Kuisma:
"Jos jatkamme sillä tiellä, että tuloerot vain kasvavat ja että saamme eri luokkia, niin rahavalta elää huipulla eristäytyneessä maailmassaan ja sitten on ehkä jonkinlainen keskiluokka ja sitten on todella köyhiä. Sellaisessa yhteiskunnassa emme halua elää."
Paul Lillrank:
"Kasvatusjärjestelmämme on sellainen, että lapsesta lähtien kaikille sanotaan, että kaikki ovat samanarvoisia ja kaikkien pitää saada yhtä paljon. Kun sitten ilmeneekin eroja, niin se voi järkyttää joitakuita. Tämähän on vain sosiaalirakenne. Tietenkin voidaan pahoin, jos media ja yleinen keskustelu lietsoo rikkaudenvastaisuutta."
Heikki Hiilamo:
"Ei voi tietenkään sanoa, että jos johtajilla on hyvin suuret palkat johtaa siihen, että köyhillä on kurjempaa. Tällaista suoraa yhteyttä; ei voi sanoa, mutta sillä on varmasti vaikutus yhteiskunnalliseen ilmapiiriin ja tässä yhteydessä puhutaan paljon kokemusmaailmoista tai yhteiskunnallisesta koheesiosta. Ne, jotka on paremmassa asemassa, pystyykö ne ollenkaan samaistumaan niiden asemaan, jotka ovat heikommassa asemassa. Jos nämä kokemusmaailmat erottuu kokonaan toisistaan, niin silloin on mahdollista, että mennään kohti vieläkin eriarvoisempaa tulevaisuutta."
Spotlight:
"Onko ahneus liikkeelle paneva voima noususuhdanteen aikana?"
Paul Lillrank:
"Ahneushan on pysyvä inhimillinen voima. Miten vakion avulla voisi selittää nousu- ja laskusuhdanteita? Täytyy löytää jokin muu selitys sille, miksi ahneus korostuu joissain oloissa ja tukahdutetaan toisissa."
Spotlight:
"Onko talkoohenkemme uhattuna?"
Markku Kuisma:
"Ehkäpä, mutta sitäkin vaarallisempaa on se, että mentaliteettimme muuttuu vaarallisella tavalla. Nykyajattelussahan hyväksytään täysin se, että kaikki tavoittelevat mahdollisimman korkeita palkkoja ja korkeita bonuksia."
"Tällainen logiikka ja ajattelutapa on vahingollinen ja vaarallinen. Se on taloudellista, ja sivistys brutalisoitui sen myötä. Sellaisessa maailmassa ja yhteiskunnassa ei ole mukava elää."
Paul Lillrank:
"Innovaatiomaailma edellyttää yhteiskuntaa, joka rohkaisee ja arvostaa stevejobseja ja sallii heidät. He voivat nousta esiin ja luoda jotain uutta ja hankkia valtavat tulot ja omaisuuden. Pitäisi huolehtia siitä, että he maksavat veroja ja työllistävät kotimaassa, mutta se on toinen asia. Jos puhutaan Roviosta ja Angry Birds -pelien keksijöistä, ei heitä saa nitistää yhteiskunnan epätasa-arvoistumisen nimissä. Tuo keskustelu ei ole mukavaa, eikä niin voi toimia."
Marrku Kuisma:
"En tiedä, mutta voi olla jotenkin niin, että ajattelimme olevamme samassa veneessä. Siis yrityksen johto ja työntekijät. Jos tuo yhteys katkeaa, kun yritysjohdon edut ovat aivan toisesta maailmasta, samoin kuin bonukset ja muut, niin ajattelemme sen olevan vaarallista eikä sitä hyväksytä."
Juhani Ruuskanen.
"Jos ajattelee ihan tällaista perustyöntekijää … Suomessa keskipalkka taitaa olla noin 2900 euroa kuukaudessa eli noin 40-50.000 … noin 40.000 euroa vuodessa noin suurin piirten ja suurimpien yritysten johtajat tienaa kolme miljoonaa kokonaisuudessaan, se on aika iso ero. Jos aste tästä kasvaisi merkittävästi, kyllä se varmaan rapauttaisi tällaista ei nyt yhteiskuntarauhaa, mutta kuitenkin yrityksen sisällä käytävää keskustelua mikä on oikeudenmukaista ja kohtuullista."