Putkiremontin kouriin joutuu seuraavan kymmenen vuoden aikana noin miljoona suomalaista. Jo puolet asunto-osakeyhtiöden korjauksista on LVI-järjestelmien korjauksia. Alan ammattilaiset korostavat sitä, että valtaosa putkiremonteista sujuu hyvin. Asukkaiden mielestä ongelmattomat putkiremontit ovat harvassa.
Jo putkiremontin suunnittelu vaatii taloyhtiön hallitukselta vankkaa asiantuntemusta.
Valtaosa putkiremonteista tehdään edelleen perinteisillä menetelmillä. Viime vuosina niiden rinnalle on tullut kevyempiä pinnoitus-, sukitus- ja sujutusmenetelmiä. Menetelmien keskinäinen vertailu on vaikeaa, sillä vaikka uusia menetelmiä on käytetty Keski-Euroopassa parin vuosikymmenen ajan, niitä ei ole standardoitu Suomessa. Keskustelua käydään mm. uusien menetelmien pitkäikäisyydestä.
Putkiremonttien hinnat ovat nousseet jatkuvasti. Pääkaupunkiseudulla perinteisin menetelmin tehdyn linjasaneerauksen kustannukset ovat jo 600–900 euroa neliöltä. Hintoja on vaikea verrata, sillä taloyhtiöt liittävät putkiremontin oheen kellari-, sauna- hissi- ja ullakkoremontteja. Muut remontit saattavat tuplata putkiremontin hinnan.
Putkiremontit lisääntyvät entisestään, kun 70-luvun lähiöt tulevat tällä vuosikymmenellä; putkiremontti-ikään. Alalle kaivattaisiin lisää uusia innovaatioita, mutta esimerkiksi isot rakennusliikkeet ovat olleet haluttomia kehittämään niitä. Asukkaat joutuvat vuodesta toiseen taistelemaan samojen ongelmien kanssa: remontit ovat kalliita, ne kestävät pitkään ja tiedotus ja valvonta eivät suju.
Haastateltavat
- Pekka Ritvos, taloyhtiön hallituksen pj
- Johan Horelli, taloyhtiön hallituksen pj.
- Iina Sipilä
- Jyrki Rahkonen, äänisuunnittelija, Kalevalastudio
- Lars Lundström, Suomen asunto-osakkeenomistajat ry, Moment ry, pj
- Matti J. Virtanen, rakennusneuvos, ympäristöministeriö
- Antti Pirhonen, arkkitehti, NCC Rakennus Oy
- Hannu Alajääskö, toimitusjohtaja, Pipeliner Systems Oy
- Eino Rantala, tekniikan tohtori, Maunulan ryhmärakennustoimik. pj