Jokainen on varmasti joskus kärsinyt pääkivusta, jomotuksesta ohimoilla ja pään ympärillä kiristävästä vanteesta. Kipu menee kuitenkin ohi särkylääkkeellä ja levolla. Myös niska-hartiaseudun venytyksestä voi löytyä apu. Tavallista päänsärkyä ei kuitenkaan pidä, eikä saa, sekoittaa migreeniin.
Euroopassa migreenipotilaita on noin 15 miljoonaa. Heistä yli puoli miljoonaa asuu Suomessa.
Kallis sairaus - hoito kokeilua
Viime keväänä migreenipotilaat herättelivät päättäjiä EHA:n (päänsärkypotilaiden eurooppalainen kattojärjestö) kokouksessa. Migreenin hoitoon toivottiin lisää taloudellista panostusta. Niin potilaat kuin neurologitkin uskoivat päänsärkyjen ennaltaehkäisyn ja tehokkaan hoidon tuovan rahat takaisin korkojen kera.
Joka päivä noin kaksi miljoonaa eurooppalaista kärsii migreenikohtauksista. Samaan aikaan valtioiden kassat hupenevat. Laskelmien mukaan migreeni aiheuttaa EU:n alueella 27 miljardin euron vuosittaiset kustannukset työtehokkuuden vähenemisenä ja työstä poissaoloina. Tämän lisäksi potilaan ja yhteiskunnan kukkaroa keventävät lääkekustannukset sekä useat lääkärikäynnit. Pääasiallisena syynä kustannuksiin pidetään asiantuntevan hoidon puutetta.
-Vallankin erikoissairaanhoidossa diagnostiikka ja muitten asioitten poissulkeminen on se, johon panostetaan. Ja ilmeisesti ajatellaan, että joku muu hoitaa potilaat. Lähinnähän se on perusterveydenhuolto, jonka niskoille niin tässä, kuin monessa muussakin asiassa niitä toivumuksia kaatuu. Hoito riippuu sitten siitä, mikä lääkärin tietotaito ja osaaminen, ja joskus pikkusen tuntuu, myös kiinnostus päänsärkyasioihin on. Hyvin helposti puhutaan vaan päänsärystä, ja vaan migreenistä, neurologian erikoislääkäri Hannele Havanka pohtii problematiikkaa.
Suomalaiset migreenipotilaat ovat muita eurooppalaisia tyytyväisempiä saamansa hoidon tasoon. Kuitenkin 42 % on edelleen tyytymättömiä. Tyytymättömyyttä aiheuttaa vaikutelma siitä, ettei migreeniä pidetä kunnon sairautena. Myös erikoislääkärille pääsyä pidetään hankalana eivätkä lääkkeet ole riittävän tehokkaita.
Hannele Havanka ymmärtää potilaiden tuskastumisen, mutta kehottaa niin potilaita kuin lääkäreitäkin kärsivällisyyteen.
-Tässä on nimittäin semmonen ongelma, että meillä ei ole yhtään ainutta taikalääkettä, eikä yhtään ainutta taikavarpua kellään. Oikean lääkityksen valitseminen on kokeilua.
Havanka painottaa myös potilaan ja lääkärin pitkäaikaisen hoitosuhteen merkitystä migreenin hoidossa. Monesti lääkkeiden tehottomuus yhdistetään lääkärin osaamattomuuteen ja potilas lähtee etsimään hoitoa toisaalta. Ongelmassa on myös toinen puoli. Omalääkäreitä ei enää ole ja ulkoistettujen terveyskeskuspalveluitten myötä potilaalla ei välttämättä olekaan mahdollisuutta asioida saman lääkärin vastaanotolla.
Migreenin hoitoa vaikeuttaa myös sairauden erilaisuus. Jokaisen potilaan migreeni on hieman erilainen ja virallisestikin sairaus jaetaan 14 eri luokkaan.
Kaksi eri migreeniä
Pudasjärvellä perheineen asuva Tanja Lapinlampi sairastaa aurallista migreeniä. Kyseisessä migreenissä päänsärkyä edeltää ennakko-oireet.
- Sen tietää, että se on tulossa, ku tulee sivulta vähän semmonen outo olo. Alkaa tuntua, että nyt ei ole kaikki kohallaan. Sitten tulee yleensä näkökenttään keskelle pieni piste, josta mä tiiän, että nyt täytyy saaha lääkettä. Sitten se piste lähtee laajeneen sahalaidaksi, Tanja Lapinlampi kertoo migreenistään.
-Tää on mun mielestä ikävämpi migreeni, koska se tekee toimintakyvyttömäksi, Lapinlampi lisää.
Tanja Lapinlammelle migreeni on tullut tutuksi vuosien saatossa. Teini-iässä alkaneet auralliset migreenikohtaukset eivät säikäyttäneet, koska oireet olivat tuttuja äidin migreenistä. Näin ollen diagnoosikin oli helppo, mutta hoito ei. Ensimmäiset lääkkeet menivät vaihtoon niiden tehottomuuden vuoksi. Yliopisto-opiskeluaikana Tanja Lapinlampi sai lääkäriltään reseptin toiseen lääkkeeseen. Niiden turvin Lapinlampi koetti pärjätä mahdollisimman kauan.
- Lääkäri sanoi, että ihan hyvä, jos ei tarvi mennä täsmälääkkeisiin, jos pärjäät näillä. Niin mä sitten yritin pärjätä niillä. Mä kuvittelin, että jos hommaan kalliita täsmälääkkeitä, niin migreeni pahenee, mutta eihän se niin ole, Lapinlampi muistelee.
Kuutisen vuotta sitten Tanja Lapinlampi uskalsi siirtyä täsmälääkkeisiin ja sen jälkeen aurallisen migreenin lääkitys on mennyt kohdalleen. Mutta sitten oli vielä se toinen pääkipu.
-Mä muistan lukioajoilta, että mulla saatto särkeä päätä toiselta puolelta monta päivää. Ja siihen ei silloset migreenilääkkeet auttanu.
-Mulla oli jo se aurallinen migreeni todettu, niin se jäi tää jatkuva päänsärky vaan jotenki huomiotta tai sitten ajateltiin, että mulla on niskat niin jumissa tai huono purenta, Tanja Lapinlampi kertoo.
Useamman päivän kestäneet päänsäryt jatkuivat ilman kunnollista lääkettä, kunnes viime keväänä diagnoosi löytyi melko yllättävästikin.
-Mun kollega sano, että tuo sun päänsärky on samanlainen, ku mun auraton migreeni. Ja hän sano, että ota täsmälääke, niin se kohtaus katkeaa. Ja niin mä sitten tein ja niinhän siinä kävi, että se päänsärky loppu sen lääkkeen oton jälkeen, Lapinlampi kiittelee kollegaansa.
Lääkkeiden lisäksi Tanja Lapinlampi on saanut helpotusta migreeniinsä hermoratahieronnasta sekä säännöllisestä elämästä. Parin viikon välein tulleet auralliset migreenikohtaukset ovat harventuneet. Nyt kohtausten väli saattaa olla jopa kahdeksan viikkoa.
Täsmälääkkeitä kohtauksen hoitoon
Osa migreenipotilaista taltuttaa migreenikohtauksensa tavallisilla tulehduskipulääkkeillä, mutta aina näin ei ole. Jos kohtauksia tulee tiuhaan eivätkä normaalit kipulääkkeet auta, turvaudutaan täsmälääkkeisiin eli triptaaneihin. Pahimpia kohtauskierteitä pyritään hoitamaan myös estolääkityksellä.
-Meillä on tällä hetkellä Suomessa myynnissä seitsemän erilaista triptaania. Mä sanon tarkoituksella erilaista, koska usein huomaa, että lääkärikunta ajattelee triptaaneita yhtenä könttänä. Et jos on yhtä tai kahta kokeiltu, niin homma selvä ja todetaan, että triptaanit ei auta. Sillon, kun migreeni on hankalahoitoinen niin kannattaa kyllä aika systemaattisesti kokeilla näitä lääkkeitä läpi, et lähes aina sieltä löytyy joku, joka toimii, neurologian erikoislääkäri Hannele Havanka kertoo.
Suurin osa triptaaneista kuuluu Kelan peruskorvattuuden piiriin eli korvattava osuus lääkkeistä on 42%. Loppu jää potilaan itsensä maksettavaksi.
Vuoden alussa moni migreenipotilas kuitenkin pettyi Lääkkeiden hintalautakunnan, Hilan, päätökseen poistaa korvattavuus osalta triptaani-valmisteista. Tällä hetkellä ritsatriptaani on kokonaan korvattavuuden ulkopuolella. Samoin osa tsolmitriptaani-valmisteista on ilman peruskorvattavuutta. Monen potilaan kohdalla tämä tarkoittaa huomattavasti suurempia lääkekustannuksia tai vaihtoehtoisesti tehokas hoito on katkolla ainakin siihen asti, kunnes lääke on taas korvattavien piirissä.
Hilan päätöksen myötä myös Tanja Lapinlampi joutui muuttamaan lääkitystään.
-Sen verran otti pannuun, että mä en oo euromääriä tarkistellu. Päätin vaan, että ootan yhdistykseltä viestiä, että maxalttia korvataan taas. Mutta ei ole vielä tullut tätä viestiä. Se oli hirmu hyvä lääke, siitä ei tullu kovinkaan kaheli olo sen lääkkeen oton jälkeen, mutta sitten se poistettiin näistä korvattavista lääkkeistä, Lapinlampi tuumaa.
Uusia tutkimustuloksia
Migreeniä tutkitaan jatkuvasti. Vastikään migreenitutkijoiden laajan kansainvälisen yhteistyön avulla on löydetty ensimmäinen geenimuutos, joka liittyy yleisiin migreenin muotoihin.
Tutkimuksessa tarkasteltiin yli 50 000 ihmisen geenitietoa useista eri maista. Tulos avaa uuden näkökulman tavanomaisen migreenin syihin, ja sen toivotaan avaavan myös uusia mahdollisuuksia migreenin ehkäisy- ja hoitokeinojen kehittämiseen.
> Suomen migreeniyhdistys
Asiantuntija: HANNELE HAVANKA, neurologian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori
Toimittaja: MIRA PELO-KEMPPAINEN
Lisätty asiasanat ja mobiiliyhteenveto 2.2.2016