Enterorokko ja immuniteetti
”Voiko enterovirus tai -rokko tulla vielä uudelleen vai riittääkö yksi sairastamiskerta? Tuleeko sille immuuniksi?”
Perusongelma on valitettavasti sama kuin flunssavirusten kanssa. Enterorokkoa aiheuttavat monet virukset, jotka ovat rakenteeltaan riittävän erilaisia välttääkseen elimistön puolustuskeinot ja vasta-aineet, jotka ovat syntyneet aiempia tulehduksia vastaan.
Enterovirusta vastaan tulee siis kyllä immuuniksi, mutta vain sitä yhtä. Siksi enterorokkoa vastaan ei ole rokotetta ja enterorokko voi oikein huonolla tuurilla tulla uudestaankin.
Sydänlihaksen arpeuma
”Veljen kuolinsyyksi todettiin sydänlihaksen kovettuma ja arpeutumat
sydänlihaksessa sekä sydämen laajentuma. Mistä edellä mainitut sairaudet
johtuvat ja miten sydänlihas kovettuu?”
Sydänlihas arpeutuu, jos se joutuu kuolioon. Kuolioon sydänlihas joutuu, jos sitä ruokkiva sepelvaltimo tukkeutuu. Sitä sanotaan sydäninfarktiksi. Sydäninfarkti on sepelvaltimotaudin oire. Sydänlihaksen arpeutuessa toimivan sydänlihaksen tilalle kehittyy sidekudosta ja siksi se patologin veitsen käsittelyssä tuntuu kovettuneelta.
Kihti
”Mistä kihti johtuu? Miksi se on nykyään niin yleinen? Ystäväni mukaan lasi giniä joka aamu autata oireisiin ja lopulta voi lopettaa kihtilääkityksenkin. Pitääkö tämä paikkansa?”
Kihdissä kyse on virtsahapon kiteytymisestä ja kerääntymisestä niveliin ja nivelen tulehtumisesta. Yleisin paikka on isovarpaan tyvinivel, jossa kova rasitus ja virtsahappokiteet yhdessä aiheuttavat tulehduksen.
On syytä erottaa oikeastaan kaksi eri kihtiä, naisilla ja miehillä se kun on erilainen.
Miehellä kihti on osa metabolista oireyhtymää, ja ehkä seurausta meidän Neandertal-geeneistä. Kun nimittäin ravintoa on yltäkylläisesti, toimimme lajillemme tyypillisesti ja varastoimme sitä. Kun sitä – geenien ohjaamana – varastoidaan vatsaontelon sisäpuolelle, jossa se on paremmassa turvassa saalistajilta, niin että pyöristymme vatsakkaiksi, se alkaa aiheuttaa meissä aineenvaihduntamuutoksia, joita sanotaan metaboliseksi oireyhtymäksi.
Naisen kihti liittyy enemmänkin nesteenpoistolääkkeiden käyttöön ja munuaisten vajaatoimintaan.
Kihtiä hoidetaan ruokavaliolla, jossa puriineja on mahdollisimman vähän, ja jos se ei auta, pudotetaan virtsahappopitoisuutta lääkkeillä. Ginin käyttö kyllä sotii vähän yllä mainittua vastaan, siinäkin kun on puriineja. Mutta ehkä sellaisiakin poikkeuksia sitten on.
Lihasstimulaattorivyön testaus
”Jokin aika sitten omalääkärin vastaanotolla luvattiin testata tv:ssä mainostettua ns. tärinävyötä, jonka pitäisi laihduttaa. Millaisia tuloksia tästä testistä saatiin?”
Valitettavasti testi loppui kesken. Vyö osoittautui liian hankalaksi käyttää joka päivä. Osaltaan keskeytyminen johtuu myös uskonpuutteesta.
Vyökokeilun sijaan testaajamme nautti kahden kuukauden ajan antioksidanttivalmistetta. Sillä ei huomattu olevan vaikutusta normaaleihin elintoimintoihin tai arkirutiineihin.
Akuutin omalääkäri Risto Laitila
Lisätty asiasanat ja mobiiliyhteenveto 3.11.2015