Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä Suomessa ja useissa muissa Euroopan maissa. Mutta kannattaako sitä seuloa ja aina hoitaa?
Eturauhassyöpäseulonnoilla on saatu vähennettyä syöpäkuolemia. Silti niitä ei tehdä koko väestölle eikä Maailman terveysjärjestökään niitä suosittele.
– Syy on, että vaikka on saatu hyötyjä eturauhassyövän seulonnalla, on siellä myös haittoja. Hyötyjen ja haittojen tasapaino on se, mikä on ratkaiseva ja tällä hetkellä sitä ei pidetä vielä tarpeeksi myönteisenä, epidemiologian professori Anssi Auvinen Tampereen yliopistolta toteaa.
Eturauhassyöpäseulonnoilla on löydetty sellaisiakin syöpiä, joiden hoidolla ei saavuteta mitään hyötyä miehelle. Samoin ruumiinavauksissa on löydetty muista syistä kuolleilta miehiltä piileviä syöpiä, jotka eivät ole oireilleet mitenkään.
Kuolleen miehen eturauhasista syöpää löydetään ruumiinavauksissa yli 50-vuotiailta vähintään kolmannekselta. Kun mennään vanhempiin ikäryhmiin, vielä useammalta mieheltä löytyy pieni solurykelmä, jota ei mitenkään voida erottaa syövästä.
– Siinä tilanteessa tiedetään, ettei syöpä ole edennyt mihinkään. On löytynyt sellaisia, joita ei voida erottaa varsinaisesta syövästä, mutta ne eivät käyttäydy syövän tavoin eli ne eivät koskaan etenisi. Seulonnalla ei voida erottaa niitä ja siksi saatetaan hoitaa sellaisia syöpiä rankoilla hoidoilla, joita ei tarvitsisi hoitaa, Auvinen jatkaa.
Kaikkia eturauhassyöpiä ei tarvitse hoitaa
Kaikkia eturauhassyöpiä ei tarvitse hoitaa. Viesti on yllättävä.
– Syöpätutkimus, terveydenhuolto ja syöpäjärjestöt ovat yrittäneet vuosikymmeniä viestittää, että syöpä on hoidettavissa. Nyt näyttää siltä, että pieni osa ainakin eturauhassyövistä on sellaisia, joita meidän ei tarvitse hoitaa. Ja tämä on se vaikeus, ongelma, mikä tulee tässä eteen, Auvinen pohdiskelee.
Syvällä lantiossa sijaitsevan eturauhasen syöpähoidot voivat aiheuttaa vakavia haittoja – niin leikkaus itsessään kuin sädehoitokin.
– Jos hoidetaan joko leikkauksella tai sädehoidolla, yleensä tuhotaan myös niitä lantionpohjan rakenteita. Tämä aiheuttaa ongelmia yleisesti virtsan pidätyskyvyssä. Myös erektiohäiriöt ovat kovin yleisiä näiden hoitojen seurauksia, Auvinen kertoo.
Auvisen tutkimusryhmän iso kysymys onkin, miten voitaisiin tunnistaa ne miehet, joille eturauhassyöpäseulonnasta olisi hyötyä. Hänen tutkimusryhmänsä on kerännyt tietoa tärkeimmistä eturauhassyövän riskitekijöistä.
– Eli perinnöllisistä tekijöistä ja lääkkeiden käytöstä. Niiden avulla pystymme ennustamaan jonkin verran, onko riski suuri vai pieni, ja yritämme jaotella miehiä erilaisiin riskiryhmiin, Auvinen selittää.
Magneettikuvaus avuksi seulontoihin
Ruotsissa on käynnissä tutkimus magneettikuvauksen käytöstä eturauhassyövän seulonnassa. Hollannissa se on jo rutiinikäytäntö isoimmissa keskuksissa. Magneettikuvauksella voitaisiin löytää aktiiviset syöpäkasvaimet.
– Tämä olisi yksi keino, jolla voitaisiin mahdollisesti vähentää haittoja ja lisätä hyötyjä, joita seulonnan avulla saadaan. Sitä ei ole vielä kuitenkaan laajassa mittakaavassa käytössä missään Suomessa eturauhassyövän seulonnassa tai arvioinnissa, Auvinen harmittelee.
Yhdysvalloissa on käytössä päätöksentekoa tukevia välineitä, joilla miehet voisivat itse kartoittaa eturauhassyöpäseulonnan ja hoidon hyödyt ja haitat.
– Vastaava apuväline, jolla kerättäisiin tietoa ja esitettäisiin sitä mahdollisimman selkeästi, olisi tarpeen myös Suomessa, Auvinen ehdottaa.
Asiantuntija: ANSSI AUVINEN, epidemiologian professori, Tampereen yliopisto
Toimittaja: NINA MALMBERG