Satusetä Topelius kritisoi kapitalismia ja tehohakkuita

Zachris Topelius arvosteli 1800-luvun teollistumisen varjopuolia ja vastusti luonnon häikäilemätöntä hyväksikäyttöä. Professori Matti Klinge kertoo Topeliuksen ajatuksista sata vuotta tämän kuoleman jälkeen.

Matti Klinge kertoo Topeliuksesta (otteita)

Sakari Topelius eli Zachris Topelius nuorempi (1818–1898) oli kirjailija, lehtimies, maantieteilijä ja yliopistomies, joka tunnetaan parhaiten saduistaan ja historiallisista kertomuksistaan.

Topelius ja J. L. Runeberg nostivat kirjoituksissaan ihailun kohteeksi suomalaisen maiseman – etenkin hämäläiset harjut ja sisäjärvet. Isänmaan rakastaminen ei ollut kansalaisille itsestäänselvyys, ennen kuin nämä kirjailijat sitä vasiten opettivat.

Kansallismaisemaa ihannoivaa Topeliusta järkyttivät metsien ryöstöhakkuut, jotka olivat yleisiä maan voimallisessa teollistumisvaiheessa. Hän oli huolissaan myös kapitalismin synnyttämästä luokkavastakohtaisuudesta ja pelkäsi köyhälistön kurjistumisen seurauksia.

Topelius pohdiskeli niinikään naisten asemaa ja vastusti esim. ruotsalaiskirjailija August Strindbergiin liitettyä naisvihaa. Naisten oikeutta opintoihin ja virkoihin oli Topeliuksen mielestä edistettävä, kunhan pidettäisiin huoli siitä, että naiset pysyvät naisina, ts. huolehtivaisina, rakastavina ja lempeinä.