”Pellavapäisiä neitoja ja salskeita poikia” kokoontui Helsinkiin tuhansittain, kun nuorisoseuraväki vietti Suvipäiviään vuonna 1946 sodan jälkeisissä tunnelmissa.
Nuorisoseurat olivat ennen erityisesti maaseudun nuorten harrastustoiminnan keskuksia. Lähes jokaisessa suuremmassa kylässä oli oma nuorisoseura.
Nuorisoseurojen kulta-aikaa olivat juuri sodan jälkeiset vuodet. Maaltapako ja 1960-luvun muuttoaalto Ruotsiin aiheuttivat aallonpohjan, joka johti monessa nuorisoseurassa toiminnan hiipumiseen ja lopettamiseen.
Nykyisin toiminnassa on lähes 900 nuorisoseuraa, joissa on mukana yli 80 000 jäsentä. Seurantaloja on eri puolilla Suomea noin 600.
Suosituimpia harrastuksia ovat edelleenkin tanssit, kansantanssit, liikunta ja teatteri.
Nuorisoseuratoiminta on puoluepoliittisesti sitoutumatonta kulttuuri- ja nuorisotoimintaa. Sen keskuksina ovat Suomen Nuorisoseurojen Liitto ja sen 17 piirijärjestöä sekä varhaisnuorisojärjestö Kalevan Nuorten Liitto piirijärjestöineen.
Teksti: Reijo Perälä
Katso myös
- Nuorisoseurat (nuorisoseurat.fi)