1950-luvun filmikatsauksessa tutustutaan ajo-opetukseen helsinkiläisessä N. V. Pinoaron autokoulussa. Talven liukkaita kelejä varten harjoitellaan ajamalla luistinradalla. Myös auton oikeaoppinen huolto, kuten öljyn tarkistus ja renkaiden ilmanpaineen mittaus kuuluu opetukseen.
Olympiastadionin kupeesta lähdetään ajokierrokselle Helsingin keskustaan, jossa opetellaan toimimaan oikein muun liikenteen seassa.
Teoriatunnilla selvitetään liikennesääntöjä ja oikeaa ajotapaa. ”Autokoulu toimii myös liikennekulttuurin kohentajana, sillä oppilaat tutustuvat siellä liikennemerkkeihin ja sääntöihin”, toimittaja valistaa.
Liikennesolmu-ohjelmassa vuodelta 1965 kysytään saako autokoulusta ajokortin ohella myös ajotaidon ja ajotiedon. Vuonna -59 toteutettu uudistus, jossa siirryttiin suullisesta kuulustelusta kirjalliseen, oli saanut sekä kehuja, että kritiikkiä.
Kouvolalaisen autokoulun johtajan Lennart Kippon mielestä kirjallisissa kysymyksissä vaadittiin liikaa knoppitietoa ja kysymysten asettelussa oli paljon parannettavaa. Lisäksi hän kaipasi havainnollistavia kuvia kysymysten yhteyteen.
Toimittaja vierailee myös teoriatunnilla, jossa perehdytään oikeaoppiseen ohittamiseen. Toisessa luokassa hikoillaan parhaillaan kirjallisen kokeen parissa.
Muuttuva liikenne vaatii myös ajo-opetuksen muutosta. Vuonna 1989 oltiin taas uudistuksen edessä. Liikennevartti-ohjelmassa todetaan yhdeksi syyksi uudistukselle tarpeen muuttaa opetuksen painopistettä, ”joka on ollut hyvin pikkutarkkaa sääntönippelien noudattamista, jolla ei nykyliikenteeseen oikein enää päästä mukaan.”
”Meille suomalaisille autolla ajaminen ei ole koskaan ollut helppoa, tätä todistavat mm. vuosittain julkaistavat liikenneonnettomuustilastot”, todetaan heti ohjelman alussa
Erittäin huolestuttavana liikenteen asiantuntijat pitivät juuri ajokortin saaneiden ja nuorten kokemattomien kuljettajien onnettomuusalttiutta. Liikenneturvan koulutuspäällikkö Lasse Saharinen toteaa, että nuorten kuskien riskitaso on noussut vuosi vuodelta.
Uudistuksen myötä autokoulu muuttui kaksivaiheksi. Ensimmäinen lyhytaikainen ajokortti on voimassa kaksi vuotta sen myöntämispäivästä ja kakksosvaiheen jatkokoulutus on suoritettava ennen sen umpeutumista.
Perinteisen opetuksen lisäksi ensimmäisessä vaiheessa painotetaan vaikeissa olosuhteissa eli pimeällä ja liukkaalla ajamisen tietoja ja taitoja, toisessa vaiheessa ns. ennakoivaa ajoa eli riskien hallintaa ja ennakointia liikenteessä.
Tammikuussa 2013 alkaen ajokortti uudistui kolmivaiheiseksi. Tavoitteena oli liikenneturvallisuuden parantaminen ja yhtenäinen ajokorttikäytäntö EU:n alueella.
Vuonna 2018 ajokorttilaki uudistui ja ajo-opetus muuttui yksivaiheiseksi. Pakollisen opetuksen tuntimäärä väheni merkittävästi. Lisäksi 17-vuotiaiden mahdollisuutta saada ajokortti poikkeusluvalla helpotettiin.
12.6.2025 lisätty maininta vuoden 2018 ajokorttilain uudistuksesta.