1950-luku oli suomalaisen speedwayn suursuosion aikaa. Vauhdikas laji, jossa oli vaaran tuntua, valloitti etenkin hämäläisyleisön sydämet.
Speedway-pyörissä ei ole vaihteita eikä jarruja. Kaarteissa ajokkia kallistetaan voimakkaasti ja takapyörää luisutetaan.
Pyörää tuetaan kaarteessa vasemmalla jalalla, jonka vahvistuksena on metallista valmistettu erikoisjalkine.
Speedwayrata oli korkeintaan 400 m pitkä, kun taas maarataa ajettiin yleensä 1000 metrin raviradoilla. Pyörät erosivat toisistaan hiukan: maaratapyörässä oli esim. kaksi vaihdetta.