Sadat mökkiläiset joutuvat varautumaan pitkään odotusaikaan, ennen kuin Mäntyharjun huhtikuisen kemikaalionnettomuuden lopulliset vaikutukset ovat selvillä.
– Ennustaminen on hankalaa koska lopullinen kehitys riippuu monesta asiasta, ennen kaikkea säätilanteesta. Sormituntuma on, että tässä alkukesän aikana päästäisiin Vuohijärvessä rajoituksista eroon, sanoo vesinäytteiden tutkimisesta vastaava toimialapäällikkö Kimmo Järvinen Ramboll Finland Oy:stä.
Tutkimusten perusteella tehtyjen ennusteiden mukaan myös Sarkaveden vesi palautuisi käyttökelpoiseksi kesän aikana.
Ramboll on VR:n palkkaama konsulttiyhtiö, jonka asiantuntijat ovat perehtyneet muun muassa pilaantuneiden maa-alueiden ja pohjavesien tutkimiseen.
Lisäksi Kaakkois-Suomen ely-keskus on tilannut näytteitä Vuohijärvestä Kymijoen vesiensuojeluyhdistykseltä.Ely-keskus halusi näytteiden ottoon mukaan toisenkin osapuolen, jotta tuloksia voidaan vertailla. Vesinäytteitä otetaan toistaiseksi. Ely-keskuksen tilaamat näyteet tutkii Kymen Ympäristölaboratorio Oy. Näytteiden tulokset ovat olleet samanlaisia kuin Rambollin tulokset.
Savon radalla Kinnin seisakkeella tapahtuneessa säiliövaunuonnettomuudessa maahan valui 35 tonnia MTBE-kemikaalia, jota käytetään bensiinin lisäaineena.
Suuri tiedonjano
Vuohijärven rannoilla on vajaat 1000 vapaa-ajan asuntoa ja runsaat 200 vakituista asuntoa. Järvi sijaitsee suurimmaksi osaksi Kouvolassa, sen pohjoisosat ovat lähellä onnettomuuspaikkaa Mäntyharjun puolella.
Vuohijärveä käyttävien huoli veden tilasta ei vajaassa kahdessa kuukaudessa ole häipynyt.
– Ihmiset eivät tiedä tarkkaan minkälaisesta myrkystä on kysymys. Useimmiten esiin nousevat huolet liittyvät pohjavesiin ja kaivovesien kuntoon, kertoo erä- ja luonto-oppaana läheisessä Repoveden kansallispuistossa toimiva yrittäjä Marika Hänninen.
– Onnettomuus vaikuttaa Vuohijärven vaikutusalueella kaikkiin. Asukkaisiin, mökkiläisiin ja yrittäjiin, puuskahtaa Hänninen.
Hän sai itsekin tuntea nenässään bensiinin lisäaineen hajun toukokuun alussa liikkuessaan Voikoskella.
–Sellainen makea ja pistävä haju. Ei bensan eikä kynsilakan haju, mutta jotain siltä väliltä, kuvailee Hänninen.
Osassa Vuohijärveä, lähinnä sen pohjoisosassa on rajoitettu veden käyttöä muun muassa talous-, pesu- ja löylyvetenä.
Onnettomudesta keskustellaan Facebook-ryhmässä
Marika Hänninen kyllästyi pian onnettomuuden jälkeen huonoon tiedottamiseen ja perusti huolestuneille Vuohijärven alueen ihmisille oman keskusteluryhmän Facebookiin.
– Siellä kerätään kysymyksiä ja havaintoja ja puretaan huolta onnettomuuden seurauksista.
VR:n tiedottaminen vesinäytteiden tuloksista kerran viikossa ei tyydytä Hännistä eikä hänen mukaansa keskusteluryhmässä saadun palautteen perusteella muitakaan Vuohijärven rannoilla viihtyviä.
– Sen sijaan ely-keskuksen viestinnän osallistuminen ryhmämme keskusteluun ja tiedon saanti sitä kautta ansaitsee kiitokset, sanoo Hänninen.
Toimitusjohtajana Orilammen lomakeskuksessa työskentelevä Kukka-Maaria Vesalainen yhtyy Hännisen käsitykseen tiedon saannin vähyydestä.
– Ehdottomasti tietoa onnettomuuden seurauksista ja vaikutuksista pitäisi saada useammin kuin kerran viikossa. Ja oikeaa tietoa.
Hän ei edusta ainoastaan matkailuelinkeinoa, vaan Vesalainen on myös Vuohijärven läheisyydessä sijaitsevan Kinansaaren kyläyhdistyksen puheenjohtaja.
VR:llä on omat Mäntyharjun onnettomuuteen keskittyvät niin kutsutut Kinni -verkkosivut.
Yleisötilaisuudessa tunnelma tiivistyi
VR, ely-keskukset sekä Kouvolan kaupunki ja Mäntyharjun kunta ovat viime päivinä yrittäneet parhaansa mukaan pitää mökkiläiset ja vapaa-ajan asukkaat ajantasalla onnettomuuden jälkihoidosta.
Orilammen lomakeskuksessa Vuohijärven rannalla pidettyyn keskustelutilaisuuteen väkeä tungeksi paikalle kokoustilan täydeltä. Lisätuoleilla paikalle saatiin mahtumaan vajaat sata henkeä.
Tunnelma oli alusta lähtien tiukka ja vaativa. Monet paikalla olleet halusivat heti alkuun edelleen tietää, miksi onnettomuus tapahtui ja miksi toiminta onnettomuuden jälkeen oli niin hidasta.
– Se Kinnin aluehan on muodoltaan kuin kananmuna. Jos sinne jotain valuu niin, varmasti valuu joka suuntaan, ihmetteli yleisön joukossa entiseksi VR:n työntekijäksi esittäytynyt mies.
Onnettomuusalueen luonne sai myös muutaman muun kysymään asiaa ääneen.
– Miksi siellä ylipäänsä pitää varastoida vaarallisia aineita, koska paikka on lähes tiettömän ja vaikeasti saavutettavan taipaleen takana, kysyttiin myös yleisöstä.
Vastaava yleisötilaisuus pidettiin toukokuun alussa myös Mäntyharjussa, jossa tiedonjanoinen yleisö täytti kunnanvaltuuston salin.
Orilammella yleisön joukossa keskustelutilaisuudessa olleet Kukka-Maaria Vesalainen ja Marika Hänninen uskovat, että keskustelu kemikaalionnettomuudesta on vasta alussa.
– Lomakausi lähestyy, ja ihmiset alkavat tulla mökeilleen. Aivan varmasti keskustelu vain kiihtyy tästä eteenpäin.