Kuinka syvän loven korona iskee Suomen vientiyhtiöihin? "Kova kuoppa tästä on väkisinkin tulossa"

– Tämä on ollut sellainen shokki, joka tullaan muistamaan, sanoo metsäkoneyhtiö Ponssen toimitusjohtaja Juho Nummela.

Suomalaisten pörssiyhtiöiden tuloskausi on käynnistynyt ja tilanne on täysin poikkeuksellinen. Julkistetut tulokset kertovat lähinnä ajasta ennen pandemiaa, eivätkä toimitusjohtajat rohkene ennustaa tulevaisuutta.

Stora Enso kertoi aamulla, että se keskeyttää toistaiseksi tulevia vuosineljänneksiä koskevien ohjeistusten julkistamisen "maailmantalouden epävarmuuden vuoksi."

Nyt lennetään lähes sokkona.

Tulevaisuutta ei tässä tilanteessa ennusta myöskään vieremäläinen metsäkoneyhtiö. Varmuudella toimitusjohtaja Nummela tietää vain sen, että vuodesta tulee vaikea.

Se näkyy jo Ponssen tilauskirjassa. Uusia tilauksia kertyi tammi–maaliskuussa vain 107 miljoonalla euron edestä. Se on alle puolet edellisvuoden vastaavasta määrästä.

Avaa kuvien katselu

Ongelmat alkoivat alihankkijoista

Kun koronakriisi alkoi, se näkyi ensin komponenttipulana. Suomessa oltiin valmiita tekemään töitä, mutta alihankkijat sulkivat tehtaansa.

– Moottoritoimittajamme Daimlerin tehdas on ollut noin neljä viikkoa kiinni. Lisäksi meillä on useita pienempiä toimittajia, joiden omat alihankkijaverkostot Italiassa ja Espanjassa suljettiin, Nummela sanoo.

Tästä syystä Vieremällä aloitettiin maaliskuussa yt-neuvottelut ja valmistauduttiin jopa tuotannon sulkemiseen.

Tällä hetkellä alihankkijoiden tilanne on kääntymässä parempaan suuntaan. Daimler käynnistelee jälleen tuotantoaan ja pienemmätkin eurooppalaiset tehtaat ovat Nummelan mukaan saamassa viranomaislupia tehtaiden käynnistämiseen.

Tämä ei kuitenkaan ratkaise isompaa ongelmaa. Tilauskirjat ohenevat nopeasti.

Ponsse on lomauttanut henkilöstöään ja on siirtänyt tehtaan tuotannon yhteen vuoroon. Omistajille maksettavat osingot se leikkaa noin kolmannekseen.

Työntekijöille maksettavat tulospalkkiot jätetään koskematta.

Riittävätkö nyt nähdyt sopeutustoimet kriisistä selviytymiseen?

– Se riippuu kriisin pituudesta ja siitä, millaisen uskomme maaliman sen jälkeen olevan. Eli mikä on kysyntä pidemmällä aikavälillä.

Vastausta tähän kysymykseen ei Ponssella ei vielä ole.

– Kova kuoppa tästä on väkisinkin tulossa. Ei ole muuta mahdollisuutta kuin mennä päivä ja viikko kerrallaan, Juho Nummela sanoo.

Avaa kuvien katselu

Korona söi Wärtsilän tulosta

Merenkulun- ja energia-alan teknologiayhtiö Wärtsilän myynti sujui alkuvuonna edellisvuotta paremmin. Uusien tilausten määrä putosi 12 prosenttia – mutta ei niin paljon kuin pelättiin.

Tulos sen sijaan jäi selvästi odotuksista, ja syyllinen on toimitusjohtaja Jaakko Eskolan mukaan korona.

– Osa toimituksista oli myöhässä, koska asiakkaat eivät halunneet ottaa laitteistoja vastaan, tai sitten omat ihmisemme eivät päässeet matkustusrajoitusten vuoksi niiden luovutuksiin, hän kuvaa.

Viime viikkojen aikana Wärtsilässä on opeteltu tekemään näitä vierailuja virtuaalisesti. Tehtaalla järjestettäviin testeihin saapuu vain virallisen luokituslaitoksen paikallinen asiantuntija, ostaja seuraa tilannetta kotimaastaan.

Avaa kuvien katselu

Jääkö kestävä kehitys koronan jalkoihin?

Wärtsilä määrittelee itsensä kestävän kehityksen edelläkävijäksi, jonka teknologialla taistellaan ilmastonmuutosta vastaan. Tällä hetkellä monessa maassa pohditaan, tulisiko kunnianhimoisista ilmastotavoitteista tinkiä, jotta koronakriisistä toivuttaisiin mahdollisimman nopeasti.

Suomenkin kansanedustajista 40 prosenttia on valmis perumaan suunnitelmia koronan vuoksi.

Onko Wärtsilä valmistautunut siihen, että trendi kääntyy?

– Ainakaan tähän mennessä siitä ei näy merkkejä. En usko että niin tapahtuisi, Eskola sanoo.

Hän uskoo, että saattaa käydä jopa toisin päin.

– Jos energian tarve vähenee, moni maa pystyy kenties elämään sujuvammin uusiutuvan energian kanssa. Se tuo meille mahdollisuuksia.

Ponssen ja Stora Enson lailla myös Wärtsilä on käynnistänyt säästöohjelmia ja lomauttanut henkilöstöään. Tulevaisuus on silläkin hämärän peitossa.

Tuotekehityksensä keihäänkärkiä yhtiö ei kuitenkaan aio siirtää säästöliekille.

– Joudumme miettimään tarkkaan, mihin käytämme resursseja. Kaikki tärkeät investoinnit tulevat kuitenkin jatkumaan, Eskola sanoo.

Yhtiö haluaa esimerkiksi moottoreidensa käyvän jatkossa kaikilla uusilla ilmastoystävällisillä polttoaineilla, joita voidaan valmistaa esimerkiksi ammoniakista, hiilidioksidistä sekä hiilidioksidin ja vedyn synteettisistä yhdistelmistä.

– Nämä ovat investointeja, joissa Wärtsilä ei ainakaan tule vähentämään tutkimuspanostaan, Juha Eskola sanoo.