– Siinä meni hyvä ulkoilureitti, huikkaa ohi viilettävä pyöräilijä Pirkkolan uimahallin ohi menevällä polulla.
Tosiaan, työmaa-aidat rajaavat jo rakentamisen kohdetta, Pirkkolan uimahallin länsipuolella sijaitsevaa metsäistä kallionnyppylää. Keskuspuiston ystävät ovat heränneet kevään aikana taistelemaan ulkoilualueen puolesta. He ovat järjestäneet mielenosoituksia ja tempauksia niin sosiaalisessa mediassa kuin Keskuspuistossa paikan päällä. He ovat myös esittäneet vaihtoehtoista paikkaa hallille. Viimeisimpänä pöytään on lyöty uusi kortti: ehdotus ratkaista hallikiista poikkeamispäätöksellä.
Kymmenhenkinen asiantuntijaryhmä esittää, että Helsingin kaupunki voisi maankäyttö- ja rakennuslain mukaan erityisestä syystä antaa poikkeusluvan sille, että urheiluhalli sijoitetaan toiseen paikkaan kuin asemakaavassa on osoitettu. Sopivampi paikka olisi uimahallin pohjoispuolella.
Ehdotuksen tekijöinä on kaavoituksen, rakentamisen, luonnonsuojelun ja liikunnan asiantuntijoita sekä Pirkkolan omakotiyhdistyksen ja Maunula-seuran puheenjohtajat.
Olavi Syrjänen on Suomen johtavia maankäyttö- ja rakennuslain asiantuntijoita. Eläkkeellä oleva Syrjänen on toinen kirjoittaja lain tulkintojen perusteoksessa, entinen ympäristöministeriön kaavoitus- ja rakennusosaston päällikkö, Asuntohallituksen pääjohtaja, oikeustieteen tohtori ja professori. Hän on yksi poikkeamispäätöstä esittävistä kymmenestä asiantuntijasta. Seuraavassa videossa hän kertoo, miksi esitys laadittiin.
Halliyhtiö: nyt on jo myöhäistä
Helsingin kaupunki on vuokrannut Pirkkolan liikuntahalli Oy:lle noin hehtaarin suuruisen alueen monitoimihallin rakentamiseksi. Alueella jo olevaa parkkipaikkaa laajennetaan. Hankkeen takia räjäytetään kalliota ja kaadetaan puita Keskuspuistossa. Hallihankkeen vetäjä ihmettelee viime kuukausina ilmaantunutta vastustusta.
– Tämä on 15 miljoonan euron investointi. Me olemme olleet mukana vuodesta 2017. Hallin paikka on asetettu siihen, missä se on vuonna 2014. Missä nämä ihmiset ovat oikein olleet tämän ajan, kysyy Pirkkolan liikuntahalli Oy:n hallituksen puheenjohtaja Kirsi Eräkangas.
Hänen mukaansa sopimukset ovat kunnossa, budjetti on olemassa ja työt ovat käynnissä. Nyt on myöhäistä.
– Puita joudutaan kaatamaan vaihtoehtoisessakin paikassa, koska liikuntapaikka sijaitsee Keskuspuistosta. Miten ne puut eroavat näistä toisista puista? Halli on suunniteltu myötäilemään maaston muotoa, ei se ole mikään paikasta toiseen siirreltävä legopalikka. Ihan turhaa toiveajattelua, Eräkangas puhisee.
Hän ihmettelee Keskuspuiston puolustajien puheita siitä, että uimahallin suunnitelleet arkkitehdit Kaija ja Heikki Sirén olisivat alkuperäisissä suunnitelmissaan sijoittaneet urheiluhallin uimahallin pohjoispuolelle. Eräkangas muistuttaa, että uudenkin hallin on suunnitellut Siren arkkitehdit kunnioittaen viereistä, suojeltua uimahallia.
Tässä vaiheessa on siis selvää, ettei halliyhtiö esitä Helsingin kaupungille rakennuspaikan siirtoa. Aiemmin tässä jutussa olevassa videossa Olavi Syrjänen arvioi, että lopputulos riippuu halliyhtiön mietteistä.
– Jos se esittää kaupungille että rakennus sijoitetaan toiseen paikkaan kuin asemakaavassa on osoitettu, niin kaupungilla on lain mukaan oikeus päättää siitä, että paikka siirretään, Syrjänen kertoi.
Tällä videolla Olavi Syrjänen esittelee Helsingin osayleiskaavaa vuodelta 1975 ja kertoo muun muassa toisen maailmansodan aikaisista bunkkereista, jotka sijaitsevat hallihankkeeseen liittyvän pysäköintialueen tietämillä.
Videolla todetaan myös, että alueella sijaitsee paljon ulkoilijoiden käyttämiä väyliä. Eräkangas vakuuttaa, että ulkoilijat mahtuvat kulkemaan alueella jatkossakin.
– Hallin alle ei jää ulkoilureittejä. Yhdessä kohtaa halli tulee niin lähelle nykyistä reittiä, että sitä joudutaan hieman siirtämään, mutta mitään reittejä ei katkota, hän sanoo.
Keskuspuiston olemassaolo ei ole ollut mikään itsestäänselvyys. Sen perustamista Helsinkiin esitti arkkitehti Bertel Jung vuonna 1911.
Olavi Syrjäsen työuraan Keskuspuisto on kuulunut pitkään, vuodesta 1976. Tuolloin hän aloitti virassaan sisäministeriön kaavoitus- ja rakennusosaston päällikkönä.
– Helsingin kaupunki alisti poikkeuksellisesti Keskuspuiston osayleiskaavan sisäasiainministeriön vahvistettavaksi. Sellaista ei yleensä koskaan tapahtunut. Syy oli se, että alue haluttiin säästää myöskin tulevilta päättäjiltä. Aikamoista painetta on ollut Keskuspuiston supistamiseksi monta kertaa, viimeksi tämän viimeisimmän Helsingin yleiskaavan käsittelyssä, muistelee Syrjänen.
Keskuspuisto on kymmenen kilometriä pitkä, tuhannen hehtaarin laajuinen alue, joka halkoo Helsinkiä etelästä pohjoiseen. Se alkaa Töölönlahdelta ja päättyy Helsingin pohjoisrajalle Haltialaan ja Vantaanjokeen. Sen luonto on monipuolista, maasto vaihtelevaa, nisäkäs- ja lintulajisto on runsas.
Kaupunkilaisille Keskuspuisto on tärkeä ulkoilupaikka, etenkin tänä koronakeväänä.
Juttua tarkennettu 15.6.2020 klo 13.00: Lisätty Eräkankaan sitaatti, jossa hän kertoo, ettei hallin rakentamisen vuoksi katkota ulkoilureittejä.
Lue myös:
Tulevan paikkansa vuoksi vastustusta herättänyt Pirkkolan uusi urheiluhalli sai tonttinsa