Oven takana pimeys
Kalervo Palsa on Kittilän toiseksi tunnetuin taiteilija, jonka elämä oli jotain muuta kuin värikkäillä luontomaalauksillaan kulttuurieliitin hurmanneen Reidar Särestöniemen.
Jäterimoista rakennetussa Getsemane-ateljeessa syntyi töitä, joissa tontut karkeloivat hirttäytyneen ympärillä tai mies kuristautuu jättipenikseensä.
Palsa sanoi, että ihmiset eivät tykkää töistä koska näkevät niissä itsensä.
Särestöniemi-museon johtaja Anne Koskamo
Palsa halusi hätkähdyttää ja onnistui siinä.
Kuvataideakatemian näyttelystä hänen teoksensa siivottiin pois, kun presidentti Kekkonen oli tulossa paikalle. Nyt Palsan töitä on esillä Kiasmassa.
Palsalla oli toinenkin puolensa: hän maalasi myös kauniita asetelmia, mutta piti ne piilossa.
Sukunsa ensimmäinen ylioppilas lainasi Kittilän kunnankirjastosta filosofiaa ja maailmankirjallisuuden klassikoita. Elokuvat Palsa tunsi perin pohjin.
Hän oli hyvin sivistynyt ihminen.
Särestöniemi-museon johtaja Anne Koskamo
Tuotanto oli monipuolinen ja laaja, tuhansia töitä. Ihailijoitakin oli. Palsan kuoleman jälkeen he näkivät vaivaa löytääkseen Palsan kotimökin Kittilän kirkonkylältä.
Mökki oli harvoja Lapin sodassa säästyneitä ja siinä oli Palsan lapsuudessa asunut koko kuusihenkinen perhe.
Hilja-äiti myi pimeää viinaa ja majoitti tappelevia savottamiehiä.
Kotimökki ja ateljee museoitiin 26 vuotta Palsan kuoleman jälkeen.
Hirttoköysi oli ateljeessa käyttövalmiina. Siihen Palsa ei koskenut, vaikka monesti uhkaili.
Kuolema tuli 40 vuoden iässä, kuten Palsa oli itse ennustanut. Taiteilijalla oli tapana leikata lehdistä kuolinilmoituksia ja muokata ne omikseen.
Taiteestaan tinkimättömän tarkkailijan elämä päättyi juomaputken jälkeiseen keuhkokuumeeseen omassa ateljeessaan syksyllä 1987.
Takana oli menestyksekäs näyttely ja ensimmäiset ulkomaanmatkat. Maailmalla Palsa koki saaneensa osakseen ymmärrystä ja arvostusta.
Viimeisinä aikoinaan Palsa pohti kansainvälisen maineen mahdollisuutta. Kestänkö sen, jos menestyn?
Tekijä
teksti ja kuvat:Annu Passoja
Julkaistu 25.6.2020 19:00