Rypsin ja rapsin sato-odotukset ovat tänä vuonna osassa maata normaalia heikommat. Syynä ovat kevään ja kesän haastavat sääolot ja tuholaiset.
Kevät oli kylmä ja osin sateinen, jonka takia kasvu lähti huonosti liikkeelle. Eivätkä vastoinkäymiset valitettavasti loppuneet siihen, toteaa Pro Agria Etelä-Pohjanmaan kasvintuotannon erityisasiantuntija Pekka Tuomisto:
– Sitten tulivat helteet ja öljykasvipelloilla rapsikuoriaiset pääsivät juhlimaan.
Tuomiston mukaan tuholaiset söivät nuppuja ja kukintoja niin kovaa tahtia, että viljelijät eivät pysyneet torjuntatoimenpiteissä vauhdissa mukana.
Pro Agrian kasvutilannekatsauksen mukaan rapsikuoriaisia on poikkeuksellisen runsaasti. Osittain tämän takia Etelä-Suomessa ja myös Pohjanmaalla öljykasvien satonäkymät arvioidaan tavanomaista heikommiksi.
Pekka Tuomisto seisoo surkean näköisen rapsipellon laidalla Isossakyrössä Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien rajalla.
– Jos kaikki olisi niin kuin pitää, tässä olisi tässä vaiheessa kesää komea keltainen kukinto ja mehiläiset pörisisivät kukinnoissa.
Paikallisia eroja
Onnistuneitakin öljykasviviljelmiä löytyy, mutta silti Tuomisto sanoo, että kokonaisuudessa rypsin ja rapsin sato-odotukset ovat Etelä-Pohjanmaan alueella heikot.
Öljykasvit sopeutuisivat hyvin suomalaisille maatiloille ja sopisivat niiden viljelykiertoon, mutta niiden haastavuuden takia moni on antanut periksi.
Vilja-alan yhteistyöryhmän tilastojen mukaan rypsin ja rapsin yhteenlaskettu viljelyala on romahtanut viime vuosina. Viime vuonna se oli enää 36 600 hehtaaria, vuonna 2018 58 300 hehtaaria ja vuonna 2017 67 000 hehtaaria.
– Öljykasvien viljely on haastava laji. Jos siinä on useamman vuoden epäonnistunut, niin syöhän se motivaatiota.
Hankalia tuholaisia
Pekka Tuomiston mukaan rapsikuoriainen on hellejakson aikana todella hankala torjuttava. Sen kanta voi vuorokauden aikana jopa kolminkertaistua.
Jotta kanta pysyisi kurissa, kemiallisia torjunta-aineita joudutaan levittämään pellolle monta kertaa kasvukauden aikana.
– Tänä kesänä torjunta-ainetta on ajettu pelloille jopa viidesti.
Onnistumisen kannalta myös torjuntatoimenpiteiden ajoitus on tärkeä.
Tuomisto ennakoi, että osa sadosta voi jäädä tänä kesänä kokonaan korjaamatta.
Ennen kasvien kukintaa torjuntatoimenpiteet olisivat vielä mahdollisia, mutta tuholaisten pahoin runtelemilla pelloilla sato-odotukset ovat joka tapauksessa niin olemattomat, että torjunta ei ole enää taloudellisessa mielessä järkevää.