Janne Ruohonen on haaveillut purjehtimisesta jo muutaman vuoden ajan. Tänä kesänä aika oli kypsä, ja hän ilmoittautui purjehtijakurssille yhdessä vaimonsa kanssa.
Purjeveneilyn suosio jatkaa kasvuaan Päijänteen vesillä, ja venekauppa on kiihtynyt. Jyväskylän Veneseuran purjehduskurssit täyttyvät nopeasti.
Katri ja Janne Ruohonen lähtivät kurssille, koska haluavat ottaa purjehduksen perusteet haltuun.
– Kun itse alkaa treenata, niin kyllä taidot kasvavat samalla, Katri Ruohonen miettii.
Janne Ruohonen toivoo, että voisi kurssin jälkeen jatkaa turvallisesti purjehtimisen opiskelua itsenäisesti ja kahdestaan vaimon kanssa.
– Odotan, että opin purjehdusviisautta: mistä tuulee, miten sää kehittyy, kannattaako lähteä vesille nyt vai kannattaako olla lähtemättä.
Tavoitteena uusi yhteinen harrastus
Katri Ruohonen tunnustaa, että hänellä ei ole minkäänlaista merimieskokemusta
– Muutaman ystävän veneellä olen käynyt, mutta siihen se on jäänyt.
Janne Ruohonen laskee olleensa muutaman kerran purjeveneessä ja kokeilleensa pari kertaa purjeveneessä toimimista kaverin kanssa.
– Enemmän tämä on Jannen haave, mutta veikkaan, että tästä tulee kiva yhteinen harrastus molemmille, sanoo Katri Ruohonen.
Purjehtijakurssilla opetetaan veneen käsittelyn perusteet eli veneen ohjaamista, purjeiden käyttöä, vesille lähtöä, rantautumista, navigointia ja yleisiä merimiestaitoja. Taitoja opetellaan sekä teoriassa että käytännössä.
Selkein ero moottoriveneilyyn tulee tuulen käyttäytymisen ymmärtämisestä. Lisäksi on syytä oppia virittämään purjeet eri olosuhteisiin.
Purjevene myös ui syvemmällä kuin moottoriveneet, joten sillä ei voi mennä mihin tahansa.
Veneen kaatumista ei tarvitse pelätä
Purjehduskurssilla opitaan myös pelon hallintaa, koska välillä voi tuntua siltä, että vene kallistuu liikaa ja kaatuu.
– Tunne voi tulla yllätyksenä, joten kurssilla terävöitämme, että purjevene ei kaadu. Sen kölissä on vastapainona lyijy- ja teräsmassaa ja se on mitoitettu niin, että vene ei tuulella kaadu, kertoo purjehduskoulun rehtori Juha Lahti Jyväskylän Veneseurasta.
Hän lisää samaan hengenvetoon, että isoissa valtameripurjehduksissa vene voi toki mennä ympäri, mutta se johtuu yleensä valtavan isosta aallosta.
Juha Lahti kiteyttää purjehtijakurssin opit laiturista lähtemiseen ja laituriin tulemiseen, koneella ajamiseen isolla veneellä, purjeiden nostamiseen, vasta- ja myötäkäännökseen ja purjeiden säätämiseen. Lisäksi kurssilla opitaan pelastamaan veneestä pudonnut.
Katri Ruohonen veikkaa, että rantautuminen on veneellä kaikkein vaikeinta – ja moni muukin asia.
Janne Ruohonen filosofoi, että kaikki mitä ei tiedä, tuntuu vaikealta.
– Kun kurssilla pääsee kokeilemaan ja harjoittelemaan, niin toivottavasti vaikeiden asioiden määrä vähenee merkittävästi.
Purjehduksen makuun 36 jalkaisella ranskattarella
Purjehtijakoululaisten opetusveneenä toimii 36-jalkainen eli 11-metrinen ranskalainen kaunotar Jeanneau Sun Odyssey 36,2. Leveyttä veneellä on 3,75 metriä ja masto nousee 15 metrin korkeuteen vedenpinnasta.
Veneen ”ekologiset moottorit” eli purjeet ovat suuria, yksiön kokoisia. Keulapurjeen koko on 35 neliötä ja mastoon rullalle menevän isopurjeen 28 neliötä.
Katri ja Janne Ruohonen pääsivät kippari Juha Lahden kanssa testaamaan tulevaa koulutusvenettä kurssin aattona Jyväskylän Veneseuran kotisatamassa Säynätsalon Juurikkasaaressa.
Veneen kippari ja miehistö ovat tulkkeja veneen ja tuulen välillä, määrittelee Lahti. Niinpä kurssilla toistellaan, että mistä tuulee. Sitä voi aistia kaikista mihin tuuli ottaa kiinni: langoista, vimpeleistä, vipstaakeista ja myös siitä, mistä suunnasta tuuli tulee iholle.
– Tai siitä miten naapurin kaulahuivi liehuu, miten aallot liikkuvat ja kuinka toiset veneet liikkuvat, se on jatkuvaa ympäristön ja itsensä tulkintaa, Lahti kertoo.
Haaveena oma purjevene ja miksei myös tatuointi
Koepurjehduksen jälkeen Katri ja Janne Ruohonen pohtivat Juurikkasaaren satamassa, miten harrastus etenee kurssin jälkeen. Sen jälkeen, kun on opittu tyyrpuuri ja paapuuri, keskeisimmät merimiessolmut, navigointi sähköisesti ja perinteisillä korteilla ja tiedetään mitä ovat kardinaali- ja lateraaliviitat.
– Kun tulemme satamaan, punainen viitta jää vasemmalle ja vihreä oikealle. Kun lähdemme satamasta, niin tietysti päinvastoin, muistuttaa Juha Lahti.
Katri Ruohoselle testipurjehdus 11-metrisellä Jeanneulla oli myönteinen ja avartava kokemus.
– Kyllähän tällaisella isommalla veneellä on todella kiva kulkea. Kurssin jälkeen uskallan toivottavasti lähteä isommallekin järvelle, kun on puoliso, joka tietää, taitaa ja osaa.
Janne Ruohonen haaveilee kesänvietosta Katrin kanssa Välimerellä purjehtien. Se tietää isomman purjeveneen hankkimista ja ehkä meriaiheisen tatuoinnin ottamista.
– Olen valmis irtautumaan työelämästä ja purjehtimaan maailman merille. Ja purjehtimisesta saa hyviä teemoja tatuointiin, joten miksipä ei, naurahtaa Janne Ruohonen.