Kansainvälisen Solidarity-lääketutkimuksen uusia tuloksia julkistetaan pian. Erityisesti tulokset remdesiviirin toimivuudesta COVID-19-taudin hoidossa ovat odotettuja.
Tutkimuksessa remdesiviiriä on testattu satunnaistetulla yli 2 000 potilaan ryhmällä.
Maailman terveysjärjestö WHO:n Solidarityyn on osallistunut maailmanlaajuisestiyli 9 000 potilasta. Tutkimuksessa on testattu neljää lääkeainetta: ebolaan kehitettyä remdesiviiriä, reuma- ja malarialääke hydroksiklorokiinia, HIV-lääke lopinaviiria ja MS-taudissa käytettyä interferonia.
Näistä Donald Trumpin hehkuttama hydroksiklorokiini ja lopinaviiri on todettu Tikkisen mukaan tehottomiksi. Hydroksiklorokiini saattaa jopa lisätä kuolleisuutta.
Solidarityn kansallinen päätutkija, professori Kari Tikkinen kertoo, että uutisia saadaan pian remdesiviiristäkin. Tuloksia analysoidaan nyt, ja niistä kerrotaan lähiaikoina.
Suomessa potilaiden rekrytointi saatiin rullaamaan vasta taudin ensimmäisen aallon jälkeen, sillä kankea byrokratia hidasti tutkimuksen alkua. Epidemia oli jo rauhoittunut pääkaupunkiseudun ulkopuolella, kun luvat saatiin toukokuussa. HUS liittyi tutkimukseen vasta juhannuksen jälkeen.
Sairaalahoitoa vaativia potilaita on rekrytoitu tutkimukseen viimeisen kuukauden aikana kymmenkunta HUSista ja Taysista, melkein kaikki Helsingistä. Jos toinen aalto puhkeaa pahemmin, tutkimus on valmis rekrytoimaan uusia potilaita kymmenessä suomalaissairaalassa.
Toisen aallon yltymistä tutkijakaan ei tietenkään toivo.
– Toivon tietysti, että epidemia pystyttäisiin taltuttamaan, eikä uusia potilaita tulisi. Toivoisin kuitenkin, että sairastuneet saataisiin tutkimukseen mukaan, sillä vain niin saadaan kerättyä tietoa siitä, miten potilaita hoidetaan parhaiten.
Lupaava, mutta yhä liian vähän tutkittu
Remdesiviirin tuloksia ei ole julkaistu aiemmin, sillä potilaiden seurantatietoja ei ole ollut riittävästi ennen kuin nyt.
Tutkimuksen keskeisin mittari on yksinkertaisesti se, kotiutuuko potilas sairaalasta vai kuoleeko hän tautiin. Seurantatietoa tästä on nyt riittävästi ensimmäistä tutkimusartikkelia varten.
Tulokset vaikuttavat tutkimuksen jatkoon. Jos näyttää siltä, että vaikutus on merkittävä, suositellaan lääkkeen määräämistä potilaille.
Tikkisen mukaan tutkimustuloksesta ei luultavasti tule mustavalkoinen, joko toimii tai ei -tyyppinen asetelma.
– Lääkeviranomaiset ovat antaneet remdesiviirille jo myyntilupia, mielestäni liian varhain, sillä näyttö ei vielä ole riittävän luotettavaa. Tutkimusta saatetaan joutua jatkamaan vielä Solidarityn pian saatavien tulostenkin jälkeen, Tikkinen sanoo.
Remdesiviiri on tällä hetkellä lupaavimpia hoitomuotoja, vaikka kunnon näyttö puuttuukin. Tikkisen mukaan uusia lääkehoitoja on tulossa testaukseen Solidarity-tutkimuksessa syksyn aikana.
Kannattaako kallista lääkettä määrätä?
Jos lääkkeen huomataan nopeuttavan paranemista vain hieman, pitää pohtia, onko kalliin lääkkeen mittava määrääminen kannattavaa vai ei.
Suomen potilasmäärillä hoidosta ei aiheutuisi suuria yhteiskunnallisia kustannuksia. Hoito sairaalassa on kallista, joten hoitojakson lyhentyminen useilla päivillä voisi jopa säästää rahaa.
Yhden potilaan hoito remdesiviirillä maksaa ainakin 2 000 euroa.
Lääkkeen saatavuus voi olla ongelmallista, sillä Yhdysvallat hamstrasi sitä aiemmin kesällä yli 500 000 annoksen verran. 90 prosenttia elo- ja syyskuun remdesiviirituotannosta virtaa siis Yhdysvaltoihin.
Euroopan unioni on ostanut 30 000 annosta lääkettä, ja sitä on saatu myös Suomeen.
Aiemmat tutkimustulokset lääkeaineesta ovat olleet ristiriitaisia. Keväällä yhdysvaltalaistutkimuksessa remdesiviiristä saatiin lupaavia tuloksia, mutta tutkimus oli Solidaritya huomattavasti suppeampi. Kiinassa pienempi kliininen lääkekoe taas kertoi, ettei lääkkeestä olisi apua taudin hoidossa.
Solidaritysta on maailman suurin remdesiviiri-tutkimus. Toistaiseksi suurin kliininen lääketutkimus koronavirustaudin hoidossa on brittiläinen Recovery, johon kerättiin 12 000 potilaan otos reilussa kolmessa kuukaudessa.
Tutkimuksessa ei kuitenkaan selvitetty remdesiviirin vaikutusta.
"Helpompaa vain määrätä lääkettä kuin tehdä tutkimusta"
Aiemmin torpattua, jopa haitalliseksi todettua hydroksiklorokiinia ehdittiin käyttää Suomessakin COVID-19-potilaiden hoidossa.
Tikkisen mukaan taustalla on lääketieteen rakenteellinen ongelma. Eri lääkevalmisteiden off label -käyttö, siis niiden määrääminen muiden tautien hoitoon kuin mihin ne on tarkoitettu, on huomattavasti helpompaa kuin tutkiminen.
– Byrokratia tekee tutkimuksen välillä liian hankalaksi. Vaikka lääkkeellä ei olisi myyntilupaa hoidettavaan sairauteen, niin on paljon helpompaa vain määrätä potilaalle lääkettä kuin tehdä sillä tutkimusta, Tikkinen toteaa.
Brittien menestys Recovery-tutkimuksessa perustuu osaltaan maan rajuun epidemiaan, mutta ennen kaikkea siihen, että 170 sairaalaa yhdistivät voimansa yhteen keskitettyyn tutkimukseen. Luvat siihen saatiin viikossa, kun Suomessa siihen kului viisi viikkoa.
Viikossa luvat saatiin myös Iranissa, joka on mukana Solidarity-tutkimuksessa. Tutkimuksen 9 000 potilaasta neljäsosa on Iranista.
Mannertenvälisen tutkimuksen etuna on se, että uusia potilaita saadaan rekrytoitua sitä mukaa, kun epidemia kiertää maailmaa. Tutkimus jatkuu, vaikka alueellisesti epidemia hiipuisi.
Kansallisissa tutkimuksissa näyttöä ei saataisi riittävästi. Kun esimerkiksi toistakymmentä 100–200 potilaan maata yhdistävät voimansa, tutkimuksiin saadaan tuhansia osallistujia. Solidarityyn potilaita on rekrytoinut 30 maata.
Tikkisen mukaan eri maiden erilaisista tilanteista kasattu ryhmä tekee tutkimuksesta myös yleistettävämmän.
Juttua päivitetty 1.9. kello 13.12. Täsmennetty, että hydroksiklorokiinin tehottomuus on haastateltavalta saatua tietoa.
Lue myös: