Suomen ensimmäinen koeputkilapsi Antti Kujala syntyi vuonna 1984. Tuolloin ensisynnyttäjien keski-ikä oli alle 26 vuotta. Ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut tasaisesti ja samoin lapsettomuusongelmat. Nyt keski-iässä lähestytään jo kolmeakymmentä vuotta. Hedelmöityshoidot ovat tulleet yhä tärkeämmiksi keinoiksi saada oma lapsi.
Väestöliiton kyselytutkimuksen mukaan peräti joka viides alle 50-vuotiaisista arvioi, että naisen hedelmällisyys ja mahdollisuus tulla raskaaksi alkaa laskea merkittävästi vasta neljänkymmenen vuoden jälkeen. Kuitenkin tutkimustieto kertoo, että jo 35-vuoden tienoilla raskaaksi tuleminen vaikeutuu. Hedelmällisyyden laskun vaikutus on voimakkain ensimmäistä lastaan yrittävillä.
Hedelmöityshoitojen suosio on lisääntynyt, valikoima on laajentunut ja onnistumisprosentti noussut. Viime vuonna syntyi melkein kaksi- ja puolituhatta lasta hedelmöityshoitojen avulla. Se on reilut viisi prosenttia kaikista samana vuonna syntyneistä lapsista.
Hedelmöityshoidot kuuluvat julkisen terveydenhuollon palveluvalikoimaan. Hoitoja ei kuitenkaan tarjota läheskään kaikille. Lapsettomuushoitojen kansallisten kriteereiden mukaan naisten tulee olla alle 40-vuotiaita. Parilla tai itsellisellä naisella saa olla ennestään korkeintaan yksi lapsi. Huomattavasti ylipainoiset naiset (painoindeksi yli 35) eivät saa hoitoja.
Monet ovat joutuneet luopumaan oman lapsen unelmasta rahojen loppumisen vuoksi.
Näitä rajoituksia ei ole yksityisillä puolella. Esimerkiksi Felicitas Mehiläinen kertoo kotisivuillaan lupaavasti, että ”yli 39-vuotiaiden kohdalla noin joka viides hoito johtaa raskauteen ensimmäisellä hoitokerralla”. Hoidot ovat kuitenkin erittäin kalliita. Jo yksi hoitokerta maksaa noin 5 000 euroa, mutta niitä voidaan tarvita useita.
Monet ovat ottaneet lainaa pankista tai pyytäneet rahaa vanhemmiltaan. Monet ovat joutuneet luopumaan oman lapsen unelmasta rahojen loppumisen vuoksi.
Sairaudesta aiheutuneista lapsettomuushoidoista on mahdollista saada Kelakorvausta. Korvauksilla on joitain rajoituksia, mutta ne eivät ole yhtä tiukkoja kuin lapsettomuushoitojen kansalliset kriteerit.
Julkisella puolella hoitoja joutuu myös jonottamaan. Kuuden kuukauden kiireettömän hoidon hoitotakuu koskee myös lapsettomuushoitoja. Jonoja on kuitenkin sekä tutkimuksiin että toimenpiteisiin, mikä pidentää odotusaikaa. Keväällä yliopistosairaalat keskeyttivät hedelmöityshoidot koronan vuoksi kokonaan. Toukokuussa hoidot alkoivat uudelleen, mutta jonot kasvoivat.
Viime vuonna yliopistosairaalat alkoivat antaa hedelmöityshoitoja myös naispareille ja itsellisille naisille. Tämä lievensi perheaseman mukaista eriarvoisuutta. Taloudellisen aseman mukaista eriarvoisuutta on tutkittu Suomessa vain kerran. 1990-luvun lopun aineistoon perustuvan tutkimuksen mukaan paremmassa sosioekonomisessa asemassa olevat naiset käyttivät useammin yksityisiä palveluita.
On ilmeistä, että rahan puute on edelleen merkittävä – ehkä merkittävin – syy lapsettomuushoitojen saamatta jäämiseen tai niiden keskeyttämiseen. Aiheesta ei juuri ole keskusteltu julkisuudessa ehkä sen arkaluontoisuuden vuoksi.
Ikä heikentää naisen mahdollisuuksia tulla luonnollisella tavalla raskaaksi, mutta toisaalta ikä tuo voimavaroja ja viisautta lapsen kasvattamiseen.
Ikärajakysymys on keskeinen. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemien perusteiden (Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet 2019) mukaan hoitotuloksen todennäköisyys tulisi olla vähintään 10 prosenttia koeputkihedelmöityshoidoissa yhtä hoitokiertoa kohti. Tällä perusteella yli 40-vuotiaat naiset on suljettu pois.
Kuitenkin ensimmäisen ja toisen lapsen saaminen yli 40-vuotiaana on koko ajan yleistynyt. Ikä heikentää naisen mahdollisuuksia tulla luonnollisella tavalla raskaaksi, mutta toisaalta ikä tuo voimavaroja ja viisautta lapsen kasvattamiseen. Myös aikaisempien lasten määrän rajoittaminen tuntuu kyseenalaiselta aikana, jolloin syntyvyys on erittäin alhaisella tasolla.
Mikäli julkisia hedelmöityshoitoja saisi paremmin, voisi se lisätä syntyvyyttä ja kaventaa eriarvoisuutta.
Heikki Hiilamo
Kirjoittaja toimii Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professorina. Aikaisemmin hän on työskennellyt mm. toimittajana Yleisradiossa.
Keskustele kolumnista 15.10. klo 23:00 saakka.
Kolumnin tekstiä on korjattu 15.10. klo 12:30. Ylipainoa käsittelevään lauseeseen on lisätty sana huomattavasti.