Artikkeli on yli 5 vuotta vanha

Terästeollisuus sai puhtia elvytyspaketeista – rautabisneksessä on silti yhä liikaa tehtaita, ja Eurooppa kärsii Kiinan halpatuonnista

Teräsyhtiöiden markkinatilanne on parantunut, mutta ylikapasiteetti painaa hintoja alas.

Outokummun Tornion tehtaat
Outokummun Tornion tehdas. Kuva: Antti Ullakko / Yle
  • Jari Järvinen

Teräsyhtiöt Outokumpu ja SSAB kertoivat äskettäin markkinatilanteen parantuneen. Talousnäkymät ovat siis kirkastuneet teräsbisneksen näkökulmasta.

Koronapandemian takia viime vuosi näytti todella heikolta, mutta rautakourien vuosi olikin lopulta odotettua parempi.

Yhtenä syynä ovat valtavat elvytyspaketit sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Toisin sanoen talouden hyytyminen antoi terästeollisuudelle yllättävää vetoapua.

Teräkselle on kysyntää

Osa elvytyksestä suuntautuu rakentamiseen, teollisuuden investointeihin, infrainvestointeihin ja niin edelleen. Talouskasvu vaatii paljon rakentamista, mihin tarvitaan puolestaan paljon terästä.

Markku Lehmus
Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus. Kuva: Jari Järvinen / Yle

– Suomenkin terästuotannon kannalta myönteinen uutinen on se, että Euroopan rakentaminen on elpymässä. Myös Euroopan autoteollisuus on elpymässä. Ne auttavat meidän terästuotantoamme, Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus sanoo.

Investointien lisääntyminen on nostanut erikoisterästen hintoja rajusti etenkin Yhdysvalloissa. Teräsfirmojen osakkeet ovat kallistuneet reippaasti Yhdysvalloissa ja osittain myös Euroopassa. Alan tehtaatkin ovat pääosin hyvässä kunnossa.

– Kyllä isot tehtaat ovat hyvässä kunnossa. Maailmalla on leikattu niin paljon vanhentunutta tuotantoa, teräs- ja metallimarkkinoita pitkään seurannut vanhempi neuvonantaja Juhani Linna Castle Consulting Oy:stä kertoo.

Juhani Linna
Juhani Linna Kuva: Jari Järvinen / Yle

Castle Consulting on vuonna 1995 perustettu teräs- ja metallisektorin konsultointipalveluja tuottava pienehkö yhtiö. Se tuottaa asiakkailleen raportteja ja analyysejä toimialasta.

Tehtaita ja tuotantoa on liikaa

Terästeollisuus on erittäin suhdanneherkkä ja syklinen toimiala. Ala on välillä suurissa vaikeuksissa, välillä pyyhkii hyvin.

Hinnat vaihtelevat kysynnän ja tarjonnan mukaan rajummin kuin monella muulla toimialalla. Yksittäiset firmat eivät voi juurikaan vaikuttaa hintojen kehittymiseen.

Terästeollisuuden murheenkryyni on ollut vuosikausia jatkunut ylikapasiteetti. Tauti ei aivan äkkiä hellitä.

Nyt raportoiduista valonpilkahduksista huolimatta terästeollisuuden ikivanhat ongelmat eivät ole siis poistuneet minnekään. Tehtaita ja tuotantoa on yksinkertaisesti liikaa.

Osa kapasiteetin laajennuksesta viedään ulkomaille vaikka valtion tuella.

Esimerkiksi Kiinan hiiliteräksen ylituotantoa on jo pitkään viety Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan. Useimmat kiinalaiset teräsyhtiöt toimivat valtion tuella.

Kiinan halpatuontia on pyritty hillitsemään tulleilla ja kiintiöillä. Osin siinä onkin onnistuttu, mutta ei täydellisesti.

Erikoistumalla voi pärjätä

Teräksen ylikapasiteetti on syntynyt suurten terästuottajien suurten investointien johdosta. Terästehtaan pitää olla hyvin suuri, jotta sen tuotantokustannukset tuotettua terästonnia kohti saadaan kilpailukykyiseksi.

Ylikapasiteettia on purettava halpamyynnin lisäksi muullakin tavalla. Terästeollisuudessa onkin odotettavissa lisää yritysostoja ja yhdistymisiä.

– Suuntaus on, että pienet yhtiöt yhdistyvät. Koko on tyypillisesti etu tällaisessa prosessiteollisuudessa. Isot yhtiöt pärjäävät paremmin kuin pienet, kun niillä on paremmin liikkumavaraa, vanhempi neuvonantaja Juhani Linna selvittää.

Hän huomauttaa, että pienetkin teräsyhtiöt voivat pärjätä erittäinkin hyvin erikoistumalla tiettyihin tuotteisiin kuten erikoisteräksiin.