Tienaatko enemmän menemällä lukioon vai ammatilliseen koulutukseen?
Pitkään vallinnut käsitys: yksilö kuin yksilö tienaa työuransa aikana enemmän, jos menee peruskoulun jälkeen lukioon.
Uusi, nouseva käsitys: moni lukion käynyt olisikin kerännyt suuremmat tulot ammattikouluun menemällä.
Havainnon taustalla on uusi kansainvälistä kiinnostusta herättänyt suomalainen tutkimus, joka julkaistaan pian maailman parhaimpiin kuuluvassa taloustieteen julkaisussa American economical journalissa.
Tutkimuksen ovat tehneet Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkimuspäällikkö Hanna Virtanen ja Harvardin yliopistossa väitöskirjaa tekevä, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (Vatt) vieraileva tutkija Mikko Silliman.
Tutkimuksen pääsy huipputason julkaisuun tarkoittaa sitä, että tiedeyhteisö pitää tutkimuksessa esitettyjä tuloksia hyvin luotettavina.
Ammatillinen koulutus lisäsi vuosiansioita 2 000 eurolla suhteessa lukiopolkuun
Tähän asti lukion ja ammattikoulun vaikutusta tuloihin on päätelty lähinnä keskitulojen perusteella. Niiden perusteella ei kuitenkaan nähdä koulutusvalinnan vaikutusta.
– Toisen asteen koulutuksen vaikutuksista on valikoitumisen takia ollut älyttömän vaikeaa saada luotettavaa tietoa. Yleinen käsitys lukion tuomista korkeammista tuloista on perustunut teoreettisiin perusteluihin, joita on tukenut se, että keskimäärin lukio johtaa parempaan menestykseen työmarkkinoilla, Virtanen sanoo.
Virtasen ja Sillimanin tutkimuksessa päästään keskituloja pidemmälle eli tarkastelemaan sitä, miten saman yksilön tuloille olisi käynyt ammattikoulu- tai lukiopolulla.
Ensin koko ryhmien keskiarvot.
Kaikkien lukion käyneiden tai kaikkien ammattikoulun käyneiden keskituloissa lukiolaiset ohittavat työuran edetessä ammattikoululaiset.
Työuran alussa ammattikoulun käyneet tienaavat enemmän, mutta lukiolaisten tulot kasvavat suuremmiksi keskimäärin noin 28-vuotiaana. Kolmekymppisinä lukion käyneiden keskimääräinen vuositulo on noin 3 500 euroa ammattikoulun käyneitä korkeampi.
Virtasen ja Sillimanin tutkimuksen mukaan monet lukioon menneistä olisivat kuitenkin tienanneet työurallaan enemmän, jos he olisivat käyneet lukion sijaan ammattikoulun.
Ammattikoulun tuomat korkeammat tulot nähdään tutkimuksessa sekä lukioon että ammattikouluun hakevilla nuorilla, jotka ovat hakupisteiltään koulujen sisäänpääsyrajojen tuntumassa.
Tuloja kasvattava vaikutus koskee kuitenkin todennäköisesti suurempaakin osaa oppilaista, jotka menestyvät peruskoulussa keskitasoa heikommin.
Tutkitussa ryhmässä ammattikouluun valitut saavat 33-vuotiaana vuosituloa noin kuusi prosenttia eli 2 000 euroa enemmän kuin lukiopolulla.
33-vuotiaaksi mennessä koko siihenastisen työuran aikana olisi ehtinyt kertyä noin 30 000 euroa suuremmat tulot.
Tutkimuksen aineisto salli seuraamisen 33-vuotiaaksi asti. Tuloja nostava vaikutus jatkuu tutkimuksen mukaan kuitenkin läpi koko työuran.
– Simulaatioiden kautta näemme, että on hyvin epätodennäköistä, että hyöty suuremmista palkoista haihtuisi koko elämänkaaren aikanakaan, Silliman sanoo.
Yksilöiden lisäksi toisen asteen kouluvalinnalla on merkitystä myös koko kansantalouden ja yhteiskunnan kannalta.
– Jos nuoret kulkisivat itselleen parhaiten sopivaa polkua, se lisäisi varmasti myös työllisyyttä ja tuottavuutta yhteiskunnassa, Virtanen sanoo.
Korkeakouluun yhtä todennäköisesti ammattikoulusta tai lukiosta
Miksi lukio sitten johtaa osalla nuorista pienempiin tuloihin kuin ammattikoulu olisi johtanut?
– Emme tiedä tarkkaa mekanismia, mutta yksi tärkeimmistä selityksistä on luultavasti niissä nuorissa, jotka menevät lukioon mutta eivät jatka korkeakouluun, Silliman sanoo.
Pelkkä lukiokoulutus ei anna pätevyyttä mihinkään tiettyyn ammattiin, selkeää polkua työmarkkinoille ei ole, ja erikoistuminen työelämässä on vaikeaa. Erikoistuminen yleensä nostaa tuloja ja parantaa työllistymistä.
Tutkittu ryhmä, eli sekä lukioon että ammattikouluun hakeneet, pärjää peruskoulussa keskinkertaisesti. Osa pääsee lukioon viimeisten joukossa, ja osa jää täpärästi ulkopuolelle.
Viimeisten joukossa lukioon päässeet jäävät todennäköisimmin korkeakoulutuksen ulkopuolelle kuin lukiolaiset keskimäärin.
– Rajan tienoolla olevilla nuorilla voi itsellään olla huono motivaatio jatkaa korkeakoulutukseen. Korkeakoulujen tiukka pullonkaula pitää ulkona monet niistäkin, jotka haluaisivat jatkaa, Virtanen selostaa.
Entä miksi ammattikouluun meneminen olisi nostanut tuloja suhteessa lukiovalintaan?
Mutkat suoristava selitys on tutkijoiden mukaan se, että kyseisille henkilöille ammattikoulu yksinkertaisesti sopii paremmin.
– Lukio on tietenkin lukuainepainotteista, ja jos nuoren kiinnostukset, oppimiskyky ja vahvuudet ovat enemmän käytännöllisessä tekemisessä, ammatillinen koulutus luultavasti sopii paremmin, Virtanen sanoo.
Tutkitussa ryhmässä ammatillinen koulutus ei pienentänyt todennäköisyyttä jatkaa korkeakoulutukseen. Sisäänpääsyrajoja lähellä olevat nuoret jatkoivat 30 prosentin todennäköisyydellä korkeakouluun riippumatta siitä, kävivätkö he toisella asteella ammattikoulun vai lukion.
Aiemmista käsityksistä poiketen ammattikouluun meneminen ei tutkimuksen mukaan myöskään lisännyt riskiä, että automatisaatio tai töiden ulkoistaminen ulkomaille veisi työpaikan.
Tutkijoiden mukaan uhka voi olla ammattikoulun käyneitä suurempi sen sijaan niillä, jotka käyvät lukion eivätkä jatka korkeakouluun.
"Ammattikoulujen aloituspaikkoja ei pitäisi ainakaan leikata"
Viime vuosien koulutusleikkaukset ovat osuneet kaikkein kovimmin ammattikouluihin. Niiden vuosittaisesta rahoituksesta on leikattu 2010-luvun jälkimmäisellä puoliskolla noin 250 miljoonaa.
Monissa Euroopan maissa harkitaan tällä hetkellä ammattikoulupaikkojen vähentämistä.
Nyt huomiota pitäisi Virtasen ja Sillimanin mukaan kiinnittää ammattikoulun paikkamääriin ja opetukseen.
– Tutkimustulostemme perusteella ammattikoulujen aloituspaikkoja ei pitäisi ainakaan leikata, Silliman toteaa.
Aloituspaikkojen vähentäminen olisi erityisen haitallista nuorille, jotka menevät lukioon, koska pisteet eivät riitä ammattikouluun. Tällaiset henkilöt ovat tutkimuksen mukaan 33-vuotiaina jopa 20 prosenttia todennäköisemmin työttömiä.
Ensisijaisesti ammattikouluun hakevien kohdalla aloituspaikkojen vähentäminen ja siitä seuraava pisterajan nousu voi johtaa myös siihen, että henkilö ei hae mihinkään, jos ovi ammattikouluun ei aukea. Se lisäisi syrjäytymisriskiä.
Lukion aloituspaikkojen lisääminen taas ei Virtasen mukaan todennäköisesti kannata, jos korkeakoulujen aloituspaikkoja ei samalla lisättäisi.
– Muutoin suuri määrä lukion käyneitä jää pelkän lukion varaan, eikä siinä ole meidän tutkimustulostemme valossa paljoa järkeä.
Pienetkin muutokset lukion ja ammatillisen koulutuksen tarjonnassa vaikuttaisivat juuri tutkimuksessa tarkasteltuihin nuoriin.
Tutkijat: Lisää opinto-ohjausta peruskouluun ja arvostusta ammattikouluille
Toinen mahdollinen johtopäätös tutkimustuloksista on se, että peruskoulun opinto-ohjaamista pitäisi lisätä, tutkijakaksikko sanoo.
Nuorten pitäisi heidän mukaansa saada lukio- ja ammattikoulupoluista enemmän tietoa ennen valintaa.
– Olisi myös tärkeää, että perheissä käytäisiin keskustelua siitä, mitkä asiat kiinnostavat nuorta, missä hän kokee pärjäävänsä ja mistä asioista tykkää koulussa, Silliman sanoo.
Myös ammattikoulujen arvostus pitäisi saada nousuun. Virtanen toteaa, että esimerkiksi tiedotusvälineet keskittyvät selkeästi lukioon ja ylioppilaskirjoituksiin ja ammattikoulut jäävät paitsioon.
– Jos ammatillista koulutusta arvostettaisiin enemmän yhteiskunnassa, sillä olisi varmasti vaikutusta nuorten valintoihin, Virtanen sanoo.
Lue lisää: