Espoossa Turunväylällä tiistaina tapahtuneen 88 ajoneuvon ketjukolarin selvittely vie poliisin arvion mukaan useita kuukausia.
Tapauksen tutkinnanjohtajan komisario Ilkka Kantolan mukaan valtavasti aikaa menee jo pelkästään kaikkien osallisten tavoittamiseen.
– Nykyisin kun tuntemattomasta numerosta soitetaan, moni ei vastaa ollenkaan puhelimeen. Pelkästään tällaiseen tuhrautuu valtavasti aikaa.
Kantolan mukaan puhelinrumba on valtava myös toiseen suuntaan: poliisille tulee jatkuvasti kyselyjä muun muassa kolarissa osallisena olleilta, jotka tiedustelevat muun muassa heidän autonsa sijaintipaikkaa.
Kuukausia kestävän selvitystyön jälkeen poliisi laatii tapauksesta esitutkintapöytäkirjan, jonka perusteella syyttäjä arvioi, onko asiassa aiheellista nostaa syytteitä joitakin osapuolia kohtaan.
Esitutkintapöytäkirja on keskeinen paperi myös vakuutusyhtiöille, jotka joutuvat poliisin tavoin ratkomaan omasta näkökulmastaan tätä mahdottomalta tuntuvaa palapeliä.
Varmuuden saaminen vaikeaa
Lähi-Tapiolan liikenneturvallisuudesta vastaavan johtajan Tapani Alaviirin mukaan näin suuressa onnettomuuskokonaisuudessa on käytännössä mahdotonta saada täyttä selvyyttä tapahtumien tarkasta kulusta.
– Kuka jarrutti ensimmäisenä, miksi tie meni tukkoon, kuka ajoi kenenkin perään, mikä se järjestys on ollut. Varmuudella kaiken tämän tietäminen valokuvien, vahinkoilmoitusten ja muiden dokumenttien perusteella on hyvin vaikeaa.
Alaviirin mukaan työ tehdään niin hyvin kuin mahdollista, mutta täydellisyyteen tai kaikkia osapuolia miellyttävään yksimielisyyteen tuskin päästään.
Vakuutusyhtiöt tutkivat dokumentteja, joita asiakkaat yhtiöille toimittavat. Siksi kaikki tapahtumapaikalta otetut valokuvat, muistiinpanot ja silminnäkijähavainnot ovat olennaisia kokonaisuuden selvittämisessä.
Lisäksi osapuolia haastatellaan vahinkoilmoituksen tekemisen yhteydessä. Näiden tietojen ja poliisitutkinnan perusteella yhtiöt yrittävät saada käsityksen tapahtumien kulusta.
– Tärkeintä on saada heti onnettomuuspaikalla kaikki osapuolet, yhteystiedot, nimet ja autojen rekisterinumerot kerättyä talteen. Se tuntuu itsestään selvältä, mutta tuollaisessa tilanteessa ei välttämättä toimita samalla tavoin kuin normaalisti. Kamerakännykkä on usein hyvä apu, Alaviiri sanoo.
Kokonaisuuteen vaikuttaa myös se, että Suomessa toimii toistakymmentä vakuutusyhtiötä, ja vahingot jakaantuvat useille eri yhtiöille.
Alaviirin mukaan vakuutusyhtiöt keskustelevat myös yhdessä dokumenttien ja vahinkoilmoitusten perusteella ja pyrkivät yhteistyössä selvittämään tapahtumien kulkua siinä määrin kuin se on GDPR:n ja kilpailulainsäädännön puitteissa mahdollista.
Toisinaan epäselvissä tapauksissa asioita menee ratkaistavaksi myös Liikennevahinkolautakuntaan, joka neutraalina toimijana ottaa kantaa liikennevahinkoasoihin.
2012 ketjukolareissa monta asiaa jäi auki
Yksittäiselle onnettomuudessa osallisena olleelle autoilijalle on suuri merkitys sillä, onko autossa pelkkä liikennevakuutus vai laajempi kaskovakuutus.
Kaskon kautta oman auton voi saada kuntoon mahdollisimman pian, kun taas pelkällä liikennevakuutuksella autoileva voi joko korjauttaa autonsa omaan laskuun tai vaihtoehtoisesti odottaa poliisitutkinnan valmistumista ja vakuutuspäätöstä jopa useiden kuukausien ajan.
Pohjola Vakuutuksen ajoneuvokorvausten korvauspäällikkö Sami Reinikka vertaa Turunväylän ketjukolaria vuoden 2012 ketjukolareihin Lahdenväylällä ja Porvoonväylällä. Niissä oli mukana yli 300 ajoneuvoa, eikä kaikkien osalta saatu koskaan selville, kuka oli törmännyt keneenkin ja mistä syystä.
– Monien osalta korvausasiat menivät omien kaskojen piikkiin tai jopa omaan piikkiin, jos ei kaskoja ollut.
Poliisin esitutkintapöytäkirjaa odotellessa vakuutusyhtiöt voivat käsitellä omien kaskoasiakkaidensa törmäysvahingot periaatteessa melko nopeallakin aikataululla. Asiakas maksaa omavastuun ja menettää mahdolliset bonukset.
Poliisitutkinta voi muuttaa asetelmia
Kun poliisitutkinta on valmis, vakuutusyhtiöt syynäävät pöytäkirjan läpi ja tutkivat mahdollista näyttöä, jonka perusteella voisi saada korvauksia toisten osallisten liikennevakuutuksista. Reinikan muistikuvan mukaan vuoden 2012 kolareissa ei löytynyt montaa tapausta, joissa syyllisyysasiat olisivat kääntyneet uuteen asentoon.
– Lisäksi voi vielä olla, että sen toisen osapuolen vakuutusyhtiöllä on asiasta eri näkemys, ja voidaan joutua hakemaan vielä muutosta toisen vakuutusyhtiön ratkaisuun.
Reinikka luonnehtii ketjukolareita todella kinkkisiksi ja aikaa vieviksi kokonaisuuksiksi. Tähän lienee helppo yhtyä.
Entä se lopullinen kokonaisuus: voidaanko 88 ajoneuvon ketjukolarin kaikkien osallisten tarinat varmistaa ja saada yksiselitteinen selvyys tapahtumien kulusta?
– Ei sitä sataprosenttisella varmuudella pysty saamaan, valitettavasti. Mutta parhaamme teemme, sanoo komisario Ilkka Kantola.
Lue lisää: