Kaakkois-Aasian maiden yhteistyöjärjestö Asean on tavoistaan poiketen julkisesti huolissaan jäsenmaansa levottomuuksista.
Indonesian presidentti Joko Widodo sanoi, että Asean-järjestön täytyy lähettää sovittelija Myanmariin välittämään kriisissä, johon helmikuun sotilasvallankaappaus syöksi maan. Widodo sanoi, että Myanmarin tilannetta ei voi hyväksyä ja se ei saa jatkua.
– Väkivallan ja surmien täytyy loppua heti, vaati myös Malesian pääministeri Muhyiddin Yassin.
Widodo ja Yassin puhuivat hätäkokouksessa Indonesian pääkaupungissa Jakartassa, jonne kymmentä Kaakkois-Aasian maata edustavan Asean-järjestön johtajat olivat kokoontuneet. Myanmarista paikalla oli sotilasjohtaja Min Aung Hlaing. Kokouslähteiden mukaan hän ei kuitenkaan edustanut Myanmaria sen johtajana.
Mitä Asean-maat halusivat sotilasjuntalta?
Kaakkois-Aasian johtajat halusivat Asean-maiden kriisikokouksessa löytää rauhanomaisen ratkaisun Myanmarin kaoottiseksi kuumentuneeseen tilanteeseen.
Indonesian presidentti Joko Widodo sanoi, että maat pääsivät yhteisymmärrykseen kannastaan Myanmarin tilanteeseen. Hänen mukaansa järjestön pääsihteeri tiedottaa asiasta.
Malesian ja Indonesian johtajien mukaan Myanmarin sotilasjunttaa on pyydetty vapauttamaan poliittiset vangit heti ilman ehtoja, päästämään Asean-maiden edustaja sovittelemaan tilannetta ja avaamaan väylä humanitääriselle avulle kuten ruoalle ja lääkkeille.
– Malesia katsoo, että surmien ja väkivallan täytyy loppua. Jokaisen osapuolen täytyy heti pidättäytyä yllytyksestä ja toimista, jotka voivat johtaa väkivaltaan tai levottomuuksiin, Yassin sanoi puheensa tekstissä, jonka uutistoimistot ovat nähneet.
Yassin sanoo Malesian olevan hyvin huolissaan Myanmarin tilanteesta. Hän sanoi toivovansa, että Myanmarin sotilasjohto hyväksyisi ehdotuksen lähettää Asean-järjestön puheenjohtaja ja pääsihteeri maahan keskustelemaan osapuolien kanssa.
Asean-maiden johtajat eivät ole ainakaan kertoneet vaatineensa junttaa luovuttamaan valtaa viime marraskuun vaaleissa valituille johtajille. Suuri osa demokraattisesti valituista johtajista on vankina tai kotiarestissa.
Indonesian presidentti Joko Widodo sanoi, että sotilasjuntan on poistettava väkivalta maan armeijasta.
Armeija on surmannut yli 700 demokratiaa vaativaa mielenosoittajaa ja siviiliä helmikuussa alkaneen sotilasvallankaappauksen jälkeen. Laajat lakot ja kansalaistottelemattomuuskampanja ovat halvaannuttaneet arkielämän. Muun muassa lähes kaikki maan 20 000 rautatietyöläistä ovat lakossa.
Poliisi on pidättänyt muun muassa lääkäreitä, joiden se katsoo tukevan demokratiaa vaativia mielenosoituksia. Mielenosoittajien surmaaminen, pidätykset ja uhkailu eivät ole tukahduttaneet protesteja.
Miten Asean-maat ovat suhtautuneet Myanmarin vallankaappaukseen?
Kaakkois-Aasian maat eivät suoraan tuominneet vallankaappausta helmikuussa. Ne sanoivat kuitenkin toivovansa keskusteluyhteyttä, sovintoa ja paluuta normaaliin.
– Johtajien sitoutuminen tapaamiseen kasvokkain heijastaa syvää huolta Myanmarin tilanteesta ja Aseanin päättäväisyyttä auttaa Myanmar tästä herkästä tilanteesta, kommentoi Indonesian ulkoministeri Retno Marsudi hätäkokouksen järjestämistä Jakartassa samaan aikaan, kun covid-pandemia riivaa Indonesiaa pahasti.
Järjestöön kuuluu Myanmar mukaanlukien kymmenen maata. Paikalla ovat Indonesian, Singaporen, Vietnamin, Malesian, Brunein ja Kambodzan johtajat. Laos, Thaimaa ja Filippiinit lähettivät ulkoministerinsä.
Kaikki jäsenmaat eivät olleet alunperin yhtä innokkailta selvittämään Myanmarin kiistaa.
Alunperin Indonesia, Malesia ja Singapore vaativat hätäkokouksen koollekutsumista. Indonesia sanoi olevansa huolissaan väkivallasta ja ilmoitti kutsuvansa hätäkokouksen koolle yhdessä Asean-järjestön puheenjohtajamaan Brunein kanssa. Thaimaa, Kambodzha, Vietnam ja Filippiinit taas ovat luonnehtineet vallankaappausta Myanmarin sisäiseksi asiaksi.
Thaimaa ja Filippiinit selittivät ulkoministerin lähettämistä hätäkokoukseen maan johtajan sijasta vedoten maidensa vaikeaan covid-kriisiin. Maiden mukaan tästä ei kuitenkaan pidä vetää johtopäätöksiä suhtautumisesta Myanmarin kriisiin.
Mitä sotilasjuntalta voidaan odottaa?
Sotilasjuntan nähdään haluavan kansainvälistä tunnustusta Myanmarin johtajana. Sotilasjuntan edustaja vastasikin hätäkokouskutsun jälkeen, että sen johtaja “tulee ehdottomasti paikalle”. Matka Jakartaan on Min Aung Hlaingin ensimmäinen matka ulkomaille sotilasvallankaappauksen jälkeen.
Sotilasjuntta ei ole aiemmin halunnut neuvotella marraskuun vaaleilla valitun hallinnon kanssa syyttäen vaaleja vilpillisiksi.
Onko Myanmarin naapureilla vaikutusvaltaa?
Asean-mailla on keskusteluyhteys toistensa kanssa osin ehkä siksi, että ne ovat perinteisesti välttäneet ottamasta kantaa jäsenmaiden sisäisiin ongelmiin. Järjestö on sitoutunut päätöksissään konsensukseen.
Asean ei ole muun muassa arvostellut Myanmarin hallitusta rohingya-vähemmistön kylien poltosta ja vainosta, joka johti miljoona rohingyaa pakenemaan naapurimaahan Bangladeshiin vuonna 2017. Rohingyat elävät yhä Cox’s Bazarin leireillä huonoissa oloissa.
Jopa Kaakkois-Aasian maiden merialuekiista Kiinan kanssa on typistynyt vuosikausia kokousten jälkeen laimeaksi kannanotoksi, jossa toivotaan yhteistä toimintatapaa Etelä-Kiinan merellä.
Kaakkois-Aasian maiden yhteisöltä on turha odottaa länsimaisten kaltaisia jyrkkiä lausuntoja ja pakotteilla uhkailua. Toisaalta, joidenkin asiantuntijoiden mukaan juuri siksi järjestön on mahdollista vaikuttaa jäsenmaahansa.
Miten demokratialiike suhtautuu hätäkokoukseen?
Myanmarin uusi varjohallitus sanoo keskustelleensa Asean-järjestön edustajien kanssa ennen hätäkokousta. Se on vastustanut sotilasjohtajan kutsua neuvottelupöytään.
– Jos Asean haluaa toimia Myanmarin hyväksi, se ei onnistu ellei se neuvottele NUG:n kanssa, jolla on kansan tuki ja legitimiteetti, sanoi NUG-varjohallituksen varaulkoministeri Moe Zaw Oo Voice of America -radiokanavan haastattelussa kokouksen alla.
Kansallisen yhtenäisyyden hallitukseksi (NUG) nimeytyneeseen ryhmään kuuluu marraskuun vaaleissa valittuja edustajia, vangittu johtaja Aung San Suu Kyi ja protestiliikkeen johtoa. Se sanoo edustavansa demokraattista Myanmaria ja keräämään kansainvälistä tukea demokratian palauttamiseksi. ASEAN ei ole kutsunut sen edustajia kokoukseen.
Varjohallitus on vedonnut naapurimaihin, että ne eivät tunnustaisi juntan valtaa. Se vaatii naapurimaita myös mukaan neuvotteluihin kriisin ratkaisemiseksi.
Oppositio sanoi aiemmin, että sotilasjohtajan kutsuminen Asean-kokoukseen näyttää sotilasjunnan vallan hyväksymiseltä.
– Se lähettää myös viestin miljoonille protestoijille, jotka vaarantavat henkensä Myanmarin demokraattisen tulevaisuuden puolesta, että naapurimme ovat hylänneet meidät ja hyväksikäyttäjät saavat toimia vapaasti, kirjoittyaa Myanamrin naisten rauhaverkoston toiminnanjohtaja ja ihmisoikeusaktivisti Wai Wai Nu Washington Post -lehdessä.
Miten ASEAN-maiden ja juntan tapaaminen nähdään muualla?
– Min Aung Hlaingia vastaan on kansainvälisiä pakotteita armeijan julmuuksista ja demokratiaa vaativien mielenosoittajien brutaalista tukahduttamisesta. Hänen ei pitäisi olla tervetullut hallitustenvälisiin tapaamisiin, jossa puhutaan hänen luomastaan kriisistä, sanoi Brad Adams, Human Rights Watch -ihmisoikeusjärjestön Aasian johtaja. Hän vaatii Asean-mailta pakotteita junttaa ja sitä pönkittäviin liiketoimijoihin.
Ulkopuoliset yritykset lopettaa konflikti eivät ole onnistuneet. YK:n pääsihteerin Myanmarin erityisedustaja Christine Schraner Burgener pyrkii tapaamaan sotilasjuntan johtajan Indonesiassa. Sotilasjohto ei ole suostunut päästämään häntä Myanmariin ja tapaamaan sotilasjohtajaa kevään aikana.
Hän kertoi aiemmin, että sotilasjuntan varakomentaja Soe Win vastasi hänen varoitukseensa vastatoimista, että Myanmar on tottunut pakotteisiin ja että sotilasjohdon täytyy tottua toimimaan vain muutaman ystävä kanssa.
Myanmarin väkivallan keskellä elävä suomalainen: "Lapsia ja teini-ikäisiä ammutaan"