Kysymys matematiikan arvosanan merkityksestä korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa jakaa kaakkoissuomalaisten kansanedustajien mietteet.
Tämä käy ilmi Ylen Kaakkois-Suomen vaalipiirin kansanedustajille teettämästä kyselystä. Huhtikuussa tehtyyn kyselyyn vastasi 12 kansanedustajaa 17:stä.
Vastanneista viisi haluaisi pienentää matematiikan arvosanan merkitystä. Heidän mukaansa matematiikan arvosana on nyt liian suuressa roolissa sellaisilla aloilla, joiden opiskelussa ei varsinaisesti tarvita kyseistä oppiainetta.
Lappeenrantalaisen Anneli Kiljusen (sd.) mielestä matematiikan painottaminen ohjaa nuoria valitsemaan lukio-opinnot vastoin omia mielenkiinnonkohteita.
– Lukio-opintojen tulisi vahvistaa nuoren omia vahvuuksia opiskelussa, parantaa opiskelumotivaatiota sekä tuoda ymmärrystä ja iloa opiskelun merkityksestä työelämässä. Esimerkiksi kieliopinnot keskeytetään lukiossa, koska aika ja voimat eivät riitä sekä pitkän matematiikan että eri kielten opiskeluun.
Kiljusen mukaan koko valintakoetta pitää katsoa kokonaisuutena, opiskelijoiden lähtökohdista.
– Peruskoulussa ja lukiossa pitäisi vahvistaa opinto-ohajusta, jotta opiskelija löytää omat vahvuutensa. Tätä kautta saamme parhaita osaajia oikeaan paikkaan.
Matematiikkaa ei ollut tarkoitus painottaa
Korkeakoulujen valintaperusteita uudistettiin pari vuotta sitten rytinällä. Nyt yli puolet korkeakoulupaikoista jaetaan pelkän ylioppilastodistuksen perusteella eli ylioppilastodistuksen arvosanat pisteytetään. Alasta riippumatta pitkästä matematiikasta saa parhaimmat pisteet.
Koronapandemian takia todistusvalintaa käytettiin viime vuonna poikkeuksellisen paljon, sillä perinteiset pääsykokeet peruttiin monella paikkakunnalla.
Todistusvalinnan lisäämisen tarkoituksena oli vähentää välivuosia. Asiantuntijoiden mukaan se voi kuitenkin myös lisätä nuorten paineita ja keskeyttämisiä.
Laajan todistusvalinnan myötä myös pääsykokeisiin lukemisen piti vähentyä. Etenkin kilpailluille aloille hakevista nuorista moni joutuu kuitenkin viettämään ainakin osan kevättä nenä kiinni kirjoissa, sillä tieto todistusvalinnoista tulee vain hieman ennen pääsykoetta.
LappeenrantalaisenJukka Kopran (kok.) mukaan matematiikan painotus ei ollut alunperin uudistuksen tarkoituksena.
– Matematiikan merkitys pomppasi yllättäen suurempaan rooliin kuin osattiin ajatella.
Kopra korostaa pitävänsä matematiikan opiskelua yleisesti tärkeänä ja hyödyllisenä.
Myös Vihreiden kansanedustaja Heli Järvinen on huolissaan siitä, että nyt on päädytty tilanteeseen, jota ei alunperin tavoiteltu.
– Viime hallituksen ratkaisu siitä, että esimerkiksi historian opiskelijalle on enemmän hyötyä matematiikan kuin historian numerosta, on täysin kestämätön. Nyt jo nähdään, että esimerkiksi kielten opiskelu lukiossa on vähentynyt, koska kielillä on vähemmän painoarvoa jatkossa, järvinen sanoo.
Järvisen mukaan matematiikan painotus aiheuttaa ongelmia oppilaille, joille matematiikka on vaikeaa, mutta jotka saattavat olla huippuhyviä vaikka biologiassa.
Korkeakoulujen omaa päätösvaltaa
Neljä Ylen kyselyyn vastannutta kansanedustajaa pitäisi matematiikan aseman ennallaan tai jopa korostaisi sitä. Kysymys jakaa mielipiteet myös puolueiden sisällä.
– Matematiikan opetusta ja arvostusta tulee pikemminkin lisätä kuin vähentää opetuksessa, lappeenrantalainen Ari Torniainen (kesk.) toteaa.
Sirpa Paatero (sd.) ja Ano Turtiainen (sit.) eivät perustelleet kantaansa.
Kouvolalainen Sheikki Laakso (ps.) vastasi kysymykseen ei. Laakson mukaan hän antoi vastauksen yleistä kokonaisuutta ajatellen, sillä hän ei niin tarkkaan tunne korkeakoulumaailman järjestelmiä ja kysymystä ei oltu hänestä eritelty selkeästi.
– On sanomattakin selvää, että jos mennään opiskelemaan vaikka historiaa, ei se matematiikka siellä tietenkään ole niin tärkeä.
Lisäksi kolme vastanneista valitsi vastausvaihtoehdon "en osaa sanoa".
– Kysymys on oudosti aseteltu. Matematiikalla pitää luonnollisesti olla merkitystä niiden korkeakoulujen valinnoissa, joissa matematiikkaa tarvitaan. Vastaavasti sillä ei pidä olla suurta merkitystä, jos koulussa ei tarvita oleellisesti matematiikkaa, Jani Mäkelä (ps.) sanoo.
Imatralainen Niina Malm (sd.) pitää kysymystä loppujen lopuksi korkeakoulujen omana asiana.
– Moni pääsee opiskelemaan valintakokeen kautta. Avoimen yliopiston väylä on olemassa. Loppujen lopuksi asia kuitenkin kuuluu korkeakoulujen omaan päätösvaltaan.
Lue seuraavaksi: