Barcelonan lähistöllä sijaitsevassa puutarhassa kukkii appelsiinipuu. Sen on istuttanut 88-vuotias Jésus Blasco.
Neljä vuotta sitten hän toivoi, ettei olisi enää todistamassa puun kukintaa.
Silloin hänellä todettiin aggressiivinen kurkkusyöpä ja kurkkuun asennettiin avanne letkuruokintaa varten.
Lääkärit kertoivat Blascolle, ettei hän voisi syödä normaalisti enää koskaan.
– Syöminen on harvoja iloja elämässäni. En voi elää ilman sitä. Suostuin kuitenkin leikkaukseen, koska vaihtoehtona olisi ollut kuolla tukehtumalla.
Blasco kärsi myös kivuista ja otti yhteyttä eutanasialakia ajavaan järjestöön. Hän alkoi kampanjoida julkisuudessa eutanasian laillistamisen puolesta.
– Miksi elämäni ja kuolemani pitäisi riippua poliitikkojen uskonnosta?
"Humaanimpi, oikeudenmukaisempi ja vapaampi maa"
Blascosta tuli Espanjassa tunnettu eutanasian puolestapuhuja ja aktivisti.
Maassa on pitkään väännetty kättä aiheesta, mutta maaliskuussa maan 350-paikkaisessa parlamentissa 202 edustajaa äänesti lain puolesta. Sitä vastustivat oikeisto ja katolinen kirkko.
Eutanasialaki oli pääministeripuolue sosialistien pitkäaikainen tavoite.
Se mahdollistaa aktiivisen eutanasian ja parantumattomasti sairaan tai vakavasti vammautuneen ihmisen avustetun itsemurhan.
Pääministeri Pedro Sánchez kuvaili lain läpimenon jälkeen Espanjan olevan nyt humaanimpi, oikeudenmukaisempi ja vapaampi maa.
Blasco ei ole täysin tyytyväinen kesäkuussa voimaan astuneeseen lakiin.
Hän ja osa eutanasia-aktivisteista pitää prosessia liian monimutkaisena.
– En suostu tekemään monisivuisia selvityksiä ja odottamaan viranomaisten hyväksyntää.
Mahdollisuus kuolla turvallisissa olosuhteissa
Pyyntö eutanasiasta on lähetettävä kirjallisesti kahdesti 15 päivän välein.
Hyväksymiseen tarvitaan toisen lääkärin sekä asiaa käsittelevän lautakunnan hyväksyntä.
Jokaisella Espanjan 17. itsehallintoalueella on oma lautakuntansa.
Katalonian lautakunnan johtaja, lääkäri Josep Arimany selittää tottuneesti lain yksityiskohtia.
– Prosessi selvityksineen kestää 35–45 päivää.
Laista hyötyvät ennen kaikkea kuolemaan johtavasta sairaudesta kärsivät, kuten ALS-potilaat ja vaikeasti vammautuneet.
Heille laki tarkoittaa Arimanyn mukaan mahdollisuutta kuolla turvallisissa olosuhteissa.
“Hänen ei olisi tarvinnut lähteä niin aikaisin”
Toisenlaista kuolemaa olisi pojalleen toivonut myös Barcelonan vanhan kaupungin kupeessa asuva Carme Barahona.
Kirjahyllyssä olevassa valokuvassa Barahona hymyilee poikansa Ivanin kanssa. Kuva on otettu Ivanin 40-vuotissyntymäpäivillä.
Silloin hänellä todettiin hermoston rappeuttava ALS. Kolme vuotta sairastumisensa jälkeen Ivan teki itsemurhan.
– Poikani pelkäsi kärsivänsä. Hän halusi kuolla ennen toimintakykynsä menettämistä ja varmistaa, ettei kenenkään tarvitse auttaa häntä.
Viimeiset hyvästit Ivan jätti tekstiviestillä kesken Barahonan työpäivän.
Hän suree, että pojan piti kuolla yksin.
– Jos eutanasia olisi ollut laillinen, meillä olisi ollut mahdollisuus olla hänen kanssaan lähdön hetkellä. Hänen ei olisi tarvinnut lähteä niin aikaisin.
Elokuva käynnisti keskustelun
Eutanasiakeskustelu kiihtyi Espanjassa parhaan vieraskielisen elokuvan Oscar-palkinnon vuonna 2004 voittaneen Meri sisälläni -elokuvan jälkeen.
Tositapahtumiin perustuva elokuva kertoo neliraajahalvaantuneesta Ramon Sampedrosta, joka taisteli oikeudestaan eutanasiaan lähes 30 vuotta.
Sampedro kuoli lopulta myrkytykseen. Myrkyn antajaksi epäiltiin hänen ystäväänsä, joka joutui vastaamaan teosta oikeudesta.
Syytteet kuitenkin hylättiin.
Lain hyväksymistä vauhdittivat lukuisat vastaavat tapaukset.
Vain muutamalle henkilölle vuodessa.
Eutanasialaissa on otettu tarkasti huomioon kaikkien prosessiin osallistuvien oikeusturva.
Arimany pitää lakia uraauurtavana ja uskoo, että monet EU-maat seuraavat Espanjan esimerkkiä.
Suomen Lääkäriliitto on muistuttanut, ettei eutanasia ole ratkaisu oireita lievittävän hoidon puutteeseen. Se vastustaa lakimuutosta.
Pääpaino on Espanjassakin edelleen saattohoidossa.
Arimany ennustaa, että eutanasia myönnetään vain muutamalle henkilölle vuodessa.
Siksi eutanasialain puolesta kamppaillut Oikeus kunnialliseen kuolemaan -järjestö ei usko, että laki vähentää niin sanottuja epävirallisia eutanasioita.
Asiaa on tutkittu vähän, mutta järjestön mukaan noin joka kymmenes lääkäri on auttanut potilasta kuolemaan.
Suomessa selvitetään lakimuutoksen tarvetta
Suomessa eutanasia on rikos.
Viimeksi kolme vuotta sitten eduskunta äänesti lakimuutoksen valmistelusta kansalaisaloitteen pohjalta. Silloin aloite hylättiin.
Viime vuoden lopussa sosiaali- ja terveysministeriö nimitti työryhmän selvittämään elämän loppuvaiheen hoitoa ja eutanasiaa.
Hiljattain työryhmä pääsi sopuun siitä, että saattohoitoa pitää parantaa, mutta itse eutanasiasta ei esitystä saatu aikaan.
Tällä hetkellä eutanasia on sallittu Euroopassa Hollannissa, Luxemburgissa ja Belgiassa.
Sveitsissä avustettu itsemurha on laillista, ja monet Euroopan maat sallivat passiivisen eutanasian eli hoitojen lopettamisen tietyissä tilanteissa.
Sveitsistä on tullut myös maa, jonne matkustetaan kuolemaan muualta maailmasta. Espanjassa eutanasiaturismia ei ole odotettavissa.
Kuolinapua voi hakea ainoastaan Espanjan kansalainen tai maassa vähintään vuoden pysyvästi asunut ulkomaalainen.
Hakijan on oltava tietoinen ja ymmärrettävä ratkaisunsa.
Ensimmäistä kertaa eutanasia myönnettiin heinäkuun lopussa 86-vuotiaalle kuolemansairaalle baskinaiselle.
"Laissa on kyse ihmisoikeuksista"
Asiantuntijoiden keskuudessa laki on saanut hyvän vastaanoton.
Lääkäri Josep Arimanyn mukaan eutanasialaissa on kyse ennen kaikkea ihmisoikeuksista.
– Eutanasialla ei pitäisi tehdä politiikkaa. Ihmisillä on oikeus kunnialliseen kuolemaan.
Samaa mieltä on hänen mukaansa suurin osa lääkäreistä.
Kaksi vuotta sitten tehdyssä tutkimuksessa 70 prosenttia espanjalaislääkäreistä kannatti lakimuutosta.
Espanjassa lääkäreillä on kuitenkin myös oikeus kieltäytyä prosessiin osallistumisesta.
Niin ikään noin 70 prosenttia Espanjan kansalaisista oli lakimuutoksen kannalla.
Eutanasia merkitään luonnolliseksi kuolemaksi. Se vaikuttaa esimerkiksi henkivakuutukseen, joka ei kata väkivaltaisia kuolemia.
Jesus Blasco kastelee appelsiinipuuta puutarhassaan. Hän uskoo, että tänä vuonna se kasvattaa kaksi hedelmää.
– Niiden maku tulee olemaan erityinen.
Blasco alkoi syödä vastoin lääkärien ohjeita ja onnistui. Nyt elämä maistuu jälleen.
– Aluksi pieniä annoksia ja hitaasti helposti nieltävää ruokaa. Puolustan silti oikeuttani kuolla, kun elämä ei ole enää elämisen arvoista.
Eutanasiasta Suomessa keskustellaan maanantain 13.9. A-studiossa klo 21. Vieraina ovat Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki ja Oikeus arvokkaaseen kuolemaan ry:n hallituksen jäsen Juha Hänninen. Hänninen on saattohoitoa Helsingissä tarjoavan Terhokodin entinen johtaja.
Voit keskustella aiheesta myös tässä artikkelissa tiistaihin 14.9. klo 23:een asti.
14.9.2021 klo 8.17 lisätty tieto Espanjan ensimmäisestä eutanasiasta.
Lue lisää:
Lääkäriliiton kysely: Eutanasia jakaa yhä lääkärikunnan lähes kahtia – hyvä saattohoito tärkeintä