Kuluttaja voi Suomessa hakea lääkkeen tai rokotteiden aiheuttamasta vahingosta hakea rahallista korvausta.
Lääkevahinkovakuutus kattaa lievää vakavammat rokotehaitat, josta on aiheutunut rokotetulle henkilövahinko. Korvausperusteena on, että lääkkeen käytön tai rokotteen ja haitan välillä on todennäköinen syy-yhteys, vahingot on todettu lääkärissä, ja vahingoista on merkintä potilasrekisterissä. Lääkevahinkovakuutus kattaa muun muassa Suomessa myyntiluvan saaneet koronarokotteet.
Suomen Keskinäinen lääkevahinkoyhtiö käsittelee Suomessa kaikki lääkeaineisiin ja rokotteisiin liittyvät vahingonkorvaukset.
Kysyimme toimitusjohtaja Tiina Hellgreniltä, millaisia vahinkoilmoituksia tähän mennessä koronarokotteista on tehty.
Kuinka monta vahinkoilmoitusta koronarokotteista on tehty tähän mennessä?
– Viime viikon loppuun mennessä 399 vahinkoilmoitusta.
Kuinka monta päätöstä on tehty?
– Päätöksiä on tehty 174, joista myönteisiä päätöksiä on 86 ja kielteisiä päätöksiä 88.
Mitä yllättävää tai poikkeuksellista ilmoitusten määrässä ja laadussa on? Mihin asioihin olette kiinnittänyt huomiota näissä ilmoituksissa?
– Suomessa on tähän mennessä annettu koronarokotteita noin 6,7 miljoonaa annosta. Tähän suhteutettuna vahinkoilmoitusten määrä ei ole yllättävä.
Millaisista haitoista korvauksia on maksettu tähän mennessä?
– Korvauksia on maksettu koronarokotteille tyypillisistä haitoista, kuten erilaisista lihas- ja nivelkivuista, allergisista reaktioista ja imusolmukkeiden turpoamisista. Myös eräistä muista yksittäisistä syistä korvausta on maksettu, mutta tietosuojasyistä näitä ei voi vielä avata, koska tapauksia on niin vähän.
Onko vakavia sairastumisia tai kuolemantapauksia ilmoitettu?
– Vakavia tapauksia ovat Vaxzevria-rokotteesta johtuvat veren hyytymishäiriön aiheuttamat veritulpat (TTS -oireyhtymä). Tällaisista veritulpista on tehty kuusi vahinkoilmoitusta, joista viidessä on annettu myönteinen päätös ja yhden tapauksen käsittely on vielä kesken. Kuolemantapauksiin liittyviä ilmoituksia on tehty alle viisi, joten näitä tapauksia me emme valitettavasti voi käsitellä julkisuudessa.
Onko vahinkoilmoituksissa kerrottu vakavista, tuntemattomista haittavaikutuksista?
– Toistaiseksi vahinkoilmoituksissa ei ole kerrottu tällaisista.
Mistä tunnetuista vakavista haittavaikutuksista ilmoituksia on tehty?
– Joistakin neurologisista oireista on tehty vahinkoilmoituksia, mutta näiden tapausten käsittely on kesken, joten emme toistaiseksi voi ottaa kantaa siihen, ovatko kyseiset oireet syy-yhteydessä rokotteeseen.
Minkä ikäiset henkilöt ovat tehneet vahinkoilmoituksia?
– Vahinkoilmoituksia ovat tehneet 20–97-vuotiaat aikuiset. Eniten vahinkoilmoituksia ovat tehneet 55–69-vuotiaat.
Millaisissa asioissa ja haitoissa korvauksia on haettu?
– Eniten vahinkoilmoituksia on tehty koronarokotteille tyypillisistä, ohimenevistä haitoista kuten kuumeilu, päänsärky, väsymys, vilunväristykset ja huonovointisuus. Lisäksi ilmoituksia on tehty allergisista reaktioista, erilaisista lihas- ja nivelkivuista ja imusolmukkeiden turpoamisista.
Korvataanko kaikki koronarokotteiden haittavaikutukset?
– Lievää vakavammat haitat korvataan, mikäli rokotteen ja haitan välillä on todennäköinen syy-yhteys.
Miten monta tapausta on ollut ja kuinka monta sellaista tapausta on korvattu, joissa henkilö on ollut työkyvyttömänä yhtäjaksoisesti vähintään 14 päivää tai kun hänen ruumiintoimintonsa ovat muutoin olleet yhtäjaksoisesti heikentyneinä vähintään 14 päivää?
– Myönteisistä korvauspäätöksistä 79 on sellaisia, joissa haitta on kestänyt yli 14 päivää. 7 tapausta on sellaisia, joissa haitta ei ole kestänyt 14 päivää, mutta vahingonkärsineelle on syntynyt siitä sairaudenhoitokustannuksia enemmän kuin 85 euroa.
Miten monta sellaista tapausta on tullut ja korvattu, joissa henkilö on saanut pysyvään ruumiinvamman tai sairauden tai kuollut?
– Pysyvä ruumiinvamma voidaan todeta vasta noin vuoden kuluttua vahinkoseuraamuksen ilmenemisestä, joten toistaiseksi on aikaista arvioida, onko ilmoitetuissa vahingoissa sellaisia, joista jää pysyvä haitta. Kuolemantapauksiin liittyviä ilmoituksia on niin vähän, että näitä tapauksia ei voi toistaiseksi kommentoida.
Vahingon kärsineelle voidaan korvata rokotevahingon hoitamisesta aiheutuneet välttämättömät ja tarpeelliset sairaanhoitokustannukset ja ansionmenetys, mikäli nämä yhteenlaskettuna ylittävät 85 euroa. Onko esimerkkejä, millainen tilanne voisi olla kyseessä näissä tapauksissa?
– Esimerkki 1: Henkilö saa rokotteesta anafylaktisen shokin pian rokotteen antamisen jälkeen. Tila on vakava, mutta se hoidetaan lääkkeellä, ja vahingonkärsinyt toipuu parin päivän sisällä. Haitta on kestänyt alle 14 päivää, joten korvausta maksetaan vain, mikäli sairaudenhoitokustannuksia on syntynyt yli 85 euroa.
– Esimerkki 2: Henkilölle nousee rokotuspäivän iltana kuume ja hän saa vilunväristyksiä ja on huonovointinen. Rokotuskohtaa jomottaa. Kuume laskee vuorokauden sisällä ja muutkin oireet poistuvat ja käsikipukin laantuu noin viikossa. Oireet ovat kestäneet alle 14 päivää. Korvausta maksetaan vain, mikäli sairaudenhoidosta on aiheutunut kustannuksia yli 85 euroa.
Kun Suomen tilannetta vertaa muihin Pohjoismaihin, millaisia ovat korvaushakemusten määrät, syyt ja korvaussummat muissa Pohjoismaissa?
– Suomen lisäksi rokotevahinkoja korvaava järjestelmä on Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Tähän mennessä koronarokotteista on Ruotsissa tehty 544 ilmoitusta, Tanskassa 337 ilmoitusta ja Norjassa 124 ilmoitusta. Määrät ovat linjassa lääkevahingoista yleensä tehtyjen ilmoitusten kanssa: Ruotsissa tehdään eniten ilmoituksia, Tanskassa ja Suomessa kutakuinkin saman verran ja Norjassa vähiten. Saamiemme tietojen mukaan Norjan vähäisempi ilmoitusten määrä johtuu mm. siitä, että siellä vakuutus on suppeampi kuin muissa Pohjoismaissa.
Onko muissa Pohjoismaissa tehty ilmoituksia vakavista, tuntemattomista haittavaikutuksista?
– Niiden keskusteluiden mukaan, joita olemme muiden lääkevahinkovakuuttajien kanssa käyneet, kaikissa Pohjoismaissa on tehty hyvin samanlaisia ilmoituksia samanlaisista haittavaikutuksista.
Miten monta sellaista tapausta muissa Pohjoismaissa on korvattu, joissa henkilö on saanut pysyvään ruumiinvamman tai sairauden tai kuollut?
– Korvauskäsittelyn tilanne on muissa Pohjoismaissa erilainen kuin Suomessa: myönteisiä päätöksiä on tehty Suomeen verrattuna vielä vähän ja tapausten käsittely on kesken. Pysyvien haittojen osalta tilanne on sama kuin Suomessa eli pysyvä haitta voidaan arvioida vasta noin vuoden kuluttua vahinkoseuraamuksesta. Käsityksemme mukaan kaikissa maissa on tullut joitakin yksittäisiä ilmoituksia kuolemantapauksista, mutta toistaiseksi näiden mahdollista syy-yhteyttä rokotteeseen vasta selvitetään.
Lue myös:
Täältä voit lukea kaikki tuoreimmat uutiset koronaviruksesta.