Syyskuun 11. päivän terrori-iskuista on kulunut 20 vuotta. Yhdysvalloissa kysytään vuosipäivän lähestyessä, onko maa yhtään turvallisempi nyt kuin tuolloin. Iskujen silminnäkijöiden mielestä ei ole.
Yhdysvaltain kongressi sääti pikavauhtia tiukat terrorismilait. Turvatoimet tulivat pysyvästi julkisiin rakennuksiin, joukkotapahtumiin, lentokentille ja satamiin.
Yhdysvaltoihin luotiin syksyllä 2001 kokonaan uusi teollisuudenala, satojen miljardien dollareiden arvoinen turvallisuusteollisuus.
– Useita pääkaupungin kohteita eristettiin. Pelkästä rakennuksen kuvaamisesta saattoi joutua kuulusteltavaksi, mikä oli ennenkuulumatonta Yhdysvalloissa. Tämä kaikki muutti kansakunnan psyykettä. Voi sanoa, että viattomuutemme katosi terrori-iskuissa, puolustusministeriö Pentagonin iskusta paikan päältä raportoinut toimittaja Dave Statter kuvailee.
Neljä viikkoa iskujen jälkeen Yhdysvallat aloitti liittolaistensa kanssa ilmaiskut Afganistanissa. Sotaoperaatio päättyi virallisesti vasta viime viikolla, kun viimeiset Yhdysvaltain sotilaat poistuivat maasta.
Suurin mediatapahtuma
Terrori-iskut tapahtuivat maailman suurimpien mediayhtiöiden pääkonttoreiden läheisyydessä. Ehkä siksi moni pitää syksyä 2001 tähänastisen mediahistorian suurimpana tapahtumana. Ainakin uutistapahtuman seuranta suorissa lähetyksissä oli ennenkokemattoman laajaa.
Yötä päivää uutisia lähettäneet amerikkalaiset kaapeliuutiskanavat löivät viimeistään tuolloin itsensä suuren yleisön tietoisuuteen. Nettiuutisten määrä lisääntyi roimasti. Yhdysvallat janosi uutisia ja eli niissä voimakkaasti mukana.
Myös valeuutisten järjestelmällinen levittäminen lisääntyi.
Toisin kuin New Yorkin tornitalojen kahdella iskulla, Washingtonin Pentagoniin kohdistuneella terrori-iskulla on vain kourallinen silminnäkijöitä. Videoita koneen iskeytymisestä Pentagoniin ei ainakaan laajemmassa levityksessä ole.
Yksi näistä harvoista silminnäkijöistä on nykyisin kiinalaisen kansainvälisen CGTN-kanavan uutisankkurina Washingtonissa työskentelevä Mike Walter. Hän oli tuolloin USA Todayn reportteri.
Kotimainen terrori ammentaa voimaa valeuutisista
Walter on joutunut 20 vuoden ajan valeuutisten ja salaliittoteorioiden levittäjien mustamaalauksen kohteeksi. Vain siksi, että hän sattuu olemaan terrori-iskun silminnäkijä.
Hän on Statterin kanssa todistanut näkemästään niin turvallisuuspalveluille kuin kongressille, mutta salaliittoihmiset eivät faktoista välitä.
– Minulle on väitetty usein, etten muka oikeasti nähnyt mitä näin. Minua vastaan on hyökätty netissä, että muka valehtelen, teen töitä CIA:lle tai ettei terrori-iskuja muka oikeasti tapahtunut. Tai ainakaan siten kuin olen niistä todistanut, Walter kertoo.
Yhdysvaltain terrorisminvastaiset toimet ovat siirtyneet viime vuosina ulkomailta yhä enemmän kybermaailmaan.
Walter uskoo, että jopa suurin uhka Yhdysvaltain turvallisuudelle on nykyisin kansan poliittinen kahtiajako ja siitä sekä valeuutisista voimansa ammentava kotimainen terrorismi.
Donald Trumpin presidenttikausi kärjistyi tammikuussa hänen äärimielisten kannattajiensa hyökkäykseen kongressiin. Monet hyökkääjistä olivat liikkeellä vaalituloksesta valehdelleiden uutisten siivittäminä.
– Yhdysvaltoihin on luotu väärän tiedonvälityksen hirviö. Tämän vaarallisen kehityksen voi mielestäni nähdä alkaneen syyskuun 11. päivän 2001 terrori-iskuista, Walter arvioi.
Puolustusministeri kantoi haavoittuneita
Tuo aurinkoisena alkanut, mutta sakeaan savuun verhoutunut päivä ei pyyhkiydy millään Pentagonin iskua todistaneiden toimittajien verkkokalvoilta.
Mike Walter löi turhautuneena käsiään autonsa rattiin, kun radiossa kerrottiin kahdesta World Trade Centeriin iskeneestä matkustajakoneesta.
Uutisreportteri arveli, että edessä olisi lähtö New Yorkiin heti, kun hän selviäisi aamuruuhkasta työpaikalle.
Tyypillisen arkiaamun tapaan hän oli jumittunut valtatie 395:lle. Edessä muutaman sadan metrin päässä näkyi puolustusministeriö Pentagonin valtava viisikulmainen rakennus, sen takana horisontissa siinsivät pääkaupungin keskustan maamerkit.
Sitten alkoi tapahtua.
– Taivaalle ilmestyi oudosti vaappuva matkustajakone. Ohitustiellä seistessä näkee läheiselle lentokentälle laskeutuvia koneita, mutta tämä tuli vastakkaiseen suuntaan, meitä kohti.
– Se alkoi syöksyä. Herra Jumala ei voi olla totta, sehän putoaa, mietin ääneen syöksyä katsellessani. Tuntui kuin aika olisi pysähtynyt. Havahduin, kun joku huusi viereisestä autosta, että nyt Pentagoniinkin on hyökätty, Walter kertoo.
Myös Dave Statter oli terrori-iskun tapahtuessa matkalla työpaikalleen, aivan sen lähistöllä. Vain viisi minuuttia myöhemmin WUSA 9-kanavan reportteri oli jo suorassa lähetyksessä Pentagonin pihalta.
– Pentagonin länsisiivessä oli ympäriinsä matkustajakoneen palasia. Koneen runko oli valtatiellä. Haavoittuneita tuotiin rakennuksen sisältä. Yksi paarien kantajista oli silloinen puolustusministeri Donald Rumsfeld. Ambulansseja ajoi paikalle, valtatielle laskeutui pelastushelikopteri, johon kannettiin palovammoja saaneita. Tulipalo riehui puolustusministeriön rakennuksessa, Statter kuvailee näkemäänsä.
Helikopterit toivat ruumissäkkejä
Matkustajakone iskeytyi Pentagoniin 11.9.2001 kello 9.37. Kymmenisen minuuttia sen jälkeen poliisi katkaisi liikenteen Washingtonista Virginiaan, missä Pentagon sijaitsee.
Seurasin itse pelastustoimia kahden kilometrin päästä Washingtonin kantakaupungin puolelta.
Puolustusministeriöstä nousi sankka savupilvi. Helikopterit toivat mustia säkkejä keskustan kerrostalojen katoille, joista liittovaltion pelastusvirasto FEMA:n työntekijät kantoivat ne pois.
Kiirettä ei enää ollut, sillä säkeissä oli ruumiita.
Kuuntele Yle Areenasta:
Miehemme maailmalla: Kun savupatsas nieli Manhattanin ja Yhdysvallat pysähtyi
Miehemme maailmalla: Koston syksy Yhdysvalloissa
Statterin tavoin Mike Walter riensi ruuhkasta Pentagonin pihaan ja alkoi raportoida näkemästään, joka ei pyyhkiydy hänen mielestään. Vuosikausia piinanneet painajaiset palaavat edelleen aika ajoin, varsinkin terrori-iskujen vuosipäivien lähestyessä.
– Olen raportoinut monista pahoista paikoista. Sodista, hirmumyrskyistä ja erilaisista suuronnettomuuksista. Ne eivät kuitenkaan ole verrattavissa tilanteeseen, johon täysin yllättäen jouduin. Se oli shokeeraava, Walter kertoo.
– Valehtelisin, jos sanoisin, etten pelännyt. Pelkäsin, että koneita iskeytyy tänne lisää. Olimme koko päivän äärimmäisen jännityksen vallassa. Todistimme hyökkäystä Amerikkaan, Statter kertoo.
"Kuinka joku voi vihata meitä näin paljon?"
Pentagonissa kuoli 189 ihmistä, eli paljon vähemmän kuin New Yorkissa, jossa kuolonuhreja oli 2763.
Pentogonin iskun symbolinen merkitys oli kuitenkin valtava: Yhdysvaltain tulevat hyökkäykset Afganistaniin ja Irakiin saattavat selittyä juuri sillä, että terroristit pystyivät iskemään maailman turvallisimpana pidettyyn rakennukseen.
Lisäksi neljäs, Pennsylvaniaan pudonnut matkustajakone oli matkalla Washingtoniin. Terroristit tähtäsivät sillä supervallan ytimeen, joko kongressiin tai Valkoiseen taloon.
Yhdysvaltalaiset tulivat syyskuussa 2001 traagisella tavalla tietoisiksi siitä, että heitä vastaan voidaan hyökätä myös heidän omalla maaperällään.
Presidentti George W. Bush käynnisti terrorisminvastaisen sodan, jonka päänäyttämönä oli Washington. Walter arvioi tämän muuttaneen koko kansakunnan ajattelua.
– Terrori-iskujen jälkeen me amerikkalaiset ihmettelimme, kuinka joku voi vihata meitä näin paljon? Se sai meidät ajattelemaan paikkaamme maailmassa ja tekemiemme päätösten vaikutusta muihin, muuhun maailmaan. Minustakin tuli terrori-iskujen jälkeen maailmankansalainen, Walter kertoo.
Historiallisen kalliit sotatoimet
20 vuotta kestäneet sotatoimet Afganistanissa vaativat 2 500 yhdysvaltalaissotilaan hengen. Kaikkiaan Afganistanin sotaisuuksissa kuoli tuona aikana noin 150 000 ihmistä.
Lisäksi Yhdysvallat liittolaisineen hyökkäsi 2003 Irakiin, missä jatkuneissa sotaisuuksissa on kuollut satoja tuhansia irakilaisia ja yli 4500 Yhdysvaltain sotilasta.
Irakista on koitunut Yhdysvaltain veronmaksajille yli 1600 miljardin euron lasku. Afganistanin kulut ovat samaa suuruusluokkaa.
61 yhdysvaltalaisista on NBC-yhtiön mittauksessa on sitä mieltä, ettei Afganistaniin olisi pitänyt mennä lainkaan.
He eivät usko, että terrorismin vaara olisi vähentynyt. Pikemminkin päinvastoin.
– Vaikea nähdä Yhdysvaltain hyötyneen Afganistanin operaatiosta juuri millään tavalla. Kuolonuhreja tuli paljon ja rahaa paloi. Mieleen nousee väkisinkin terveydenhuolto, infrastruktuuri ja kaikki muu, mitä tuolla rahalla olisi voinut omassa maassa kohentaa, Walter pohtii.
– En tiedä olemmeko nykyisin edes paremmin varautuneita terrorismiin. Omahyväisyytemme on mielestäni viime aikoina taas lisääntynyt, Statter arvioi.
Aiheesta voi keskustella 7.9.2021 klo 23.00 saakka.
Lue lisää:
Biden julkistaa syyskuun 11. päivän terrori-iskuihin liittyviä salaisia asiakirjoja