Koronapandemia on vaikuttanut etenkin maahan muuttaneisiin ihmisiin, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tuore tutkimus.
Epidemia aiheutti maahan muuttaneille enemmän huolia kuin koko väestölle keskimäärin, heidän yksinäisyytensä kasvoi, nukkuminen oli vaikeampaa ja toiveikkuus tulevaisuutta kohtaan väheni.
Koko väestöön verrattuna maahan muuttaneet kokivat myös terveytensä ja elämänlaatunsa heikommaksi ja he kokivat enemmän psyykkistä kuormittuneisuutta pandemian aikana kuin koko väestö.
Neljäsosan taloudellinen tilanne heikkeni paljon
Liki neljäsosa tutkimukseen osallistuneista maahan muuttaneista kertoi koronaepidemian huonontaneen heidän taloudellista tilannettaan melko paljon tai hyvin paljon. Koko väestössä vastaava osuus oli kuusi prosenttia.
– Tämä on huolestuttava havainto, kun otamme huomioon, että maahan muuttaneiden taloudellinen tilanne on ollut monesti keskimääräistä heikompi koko väestöön verrattuna jo ennen koronaepidemiaa. Vaikeat kokemukset kasaantuvat usein ihmisille, jotka ovat jo entuudestaan heikommassa sosiaalisessa asemassa, huomauttaa THL:n tutkimuspäällikkö Natalia Skogberg tiedotteessa.
Noin 15 prosenttia maahan muuttaneista kertoi kokeneensa syrjintää koronaepidemian aikana.
Muualta tulleet toiveikkaampia kuin koko väestö
Kyselyyn vastanneiden joukossa oli myös ihmisiä, jotka kertoivat pitäneensä yhteyttä ystäviinsä entistä tiiviimmin epidemian aikana. Osa vastaajista kertoi yksinäisyytensä vähenneen ja toiveikkuutensa tulevaisuutta kohtaan kasvaneen.
Yksinäisyys lisääntyi pandemian aikana 36 prosentilla maahan muuttaneista ja 28 prosentilla koko väestöstä. Maahan muuttaneista kuusi prosenttia ja koko väestöstä kaksi prosenttia kertoi yksinäisyyden vähentyneen.
Toiveikkuus tulevaisuutta kohtaan väheni 38 prosentilla maahan muuttaneista ja 30 prosentilla koko väestössä. Toiveikkuus puolestaan kasvoi 20 prosentilla maahan muuttaneista ja seitsemällä prosentilla koko väestössä.
– Tämä voi kertoa selviytymiskyvystä kriisitilanteissa. Aikaisemmin kriisitilanteita kokeneet saattavat kokea voimakkaammin, että tästäkin selvitään, Skogberg arvioi.
THL:n raportin tulokset perustuvat Koronaepidemian vaikutukset ulkomailla syntyneiden hyvinvointiin (MigCOVID) -tutkimukseen. Tutkimus tehtiin kyselynä väestörekisteristä satunnaisesti valituille ulkomailla syntyneille ihmisille, jotka osallistuivat vuosina 2018–2019 toteutettuun FinMonik-tutkimukseen (Ulkomailla syntyneiden hyvinvointitutkimus).
FinTerveys 2017 -seurantatutkimukseen osallistuneita käytettiin koko väestöä kuvaavana vertailuaineistona.
Lue lisää aiheesta: