TALLINNA Kaksi teini-ikäistä tyttöä tönii kolmannen pois luotaan pohjoistallinnalaisella bussipysäkillä.
He haukkuvat kolmatta ääneen.
– Miten kamala! Kato vaikka sen kenkiä. Kuka tuollaisia edes pitää… Karmean ruma tyyppi.
Tyttö itkee näkyvästi. Vieressä seisova aikuinen nainen ei ole moksiskaan vaan jatkaa puhelimensa selailua.
Asetelma tallentuu piilokameraan.
Tilanne on versio suomalaisesta Kiusaamiskoe-testistä. Siinä lavastetaan kiusaamistilanne julkisella paikalla ja seurataan, miten silminnäkijät reagoivat.
Kiusaamiskokeen taustalla on Gutsy Go -ohjelma, joka auttaa nuoria toimimaan rauhantekijöinä ja ratkaisemaan arjen ongelmia yhteisöissään.
Gutsy Go sai viime viikolla tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon nuorten osallisuuden edistämisestä. Samaan aikaan ohjelmaa kokeiltiin ensi kertaa Suomen rajojen ulkopuolella, Virossa.
Vinkki aikuisille: asettukaa nuoren asemaan
Kahdeksasluokkalaisten Karinan ja Sonjan mukaan virolaisten aikuisten välinpitämättömyys on valitettavan tuttua heidän ikäisilleen nuorille.
He osallistuivat koulussaan suomalaisten vetämään tapahtumaviikkoon. Heidän tiiminsä haki ratkaisua juuri kiusaamiseen.
– Ehkä aikuiset eivät uskalla puuttua kiusaamistilanteisiin tai he eivät tiedä, mitä tekisivät, Karina pohtii.
Sonja sanoo, että kiusaaminen voi pilata mielenterveyden pitkäksi aikaa.
– Jos sekaantuminen pelottaa, niin kannattaa miettiä mitä kiusaaminen tekee sen uhrille. Se on henkisesti tosi raskasta, Sonja sanoo.
He esiintyvät jutussa vain etunimillään ohjaajiensa toiveesta.
Nuoret videoivat ideoitaan
Virolaisnuorten huolenaiheet ovat melko samoja kuin suomalaisilla ikätovereillaan, sanoo Gutsy Gon toiminnanjohtaja Veera Ikonen.
– Vanhusten yksinäisyys, kiusaaminen, alkoholi sekä pienten lasten turvallisuus ja pelot, Ikonen luettelee.
Gutsy Go -ohjelmassa nuoret ideoivat epäkohtia ja kehittävät niihin konkreettisia ratkaisuja. Teot toteutetaan saman tien ja jaetaan videoina muiden kopioitaviksi.
Virolainen nuoriso-ohjaaja Eneli Meresmaa pitää suomalaisohjelmaa arvokasvatuksena, joka tapahtuu näppärästi nuorille tutuin keinoin.
– Tämän projektin kenties suurimpia vahvuuksia on mediatuotanto. Tempauksista valmistuvat videodokumentit innostavat muita nuoria ympäri maailmaa, Meresmaa sanoo.
Tallinnassa tapahtumaan osallistui yli sata viron- ja venäjänkielistä nuorta kahdesta koulusta.
Tiimeihin jakautuneet koululaiset muun muassa vierailivat yksinäisen isoäidin luona, pyrkivät tutustuttamaan kerrostalonaapureita toisiinsa ja opettivat päiväkotilapsille turvallisuustaitoja.
Projekti kestää viikon, mutta seuraukset pitkään
Kaikkien kotiolot eivät rohkaise nuoria rauhaan, yhteisöllisyyteen ja osallistumiseen. Eneli Meresmaan mukaan kodin ulkopuolelta tulevat vaikutteet voivat kuitenkin kääntää nuoren elämän suuntaa.
– Usein riittää yksi opettaja tai muu aikuinen, joka huomioi nuoren. Tämäkin tapahtuma saattaa kuulostaa vain viikon projektilta, mutta sillä on pitkäaikaisia vaikutuksia, hän vakuuttaa.
14-vuotiaat Karina ja Sonja ovat samoilla linjoilla.
– Videodokkareiden rooli on tärkeä. Kun ne leviävät, ihmiset kiinnittävät enemmän huomiota näihin ongelmiin, Sonja uskoo.
Karinan mukaan aikuisille tekee hyvää nähdä itsensä videoitujen kiusaamistilanteiden passiivisina osallisina.
– Se saa heidät käsittämään, että näihin tilanteisiin pitää puuttua.
Lue lisää: