Teknologiayhtiö Apple muutti käsityksemme puhelimista vuonna 2007, kun yhtiö esitteli ensimmäisen puhelimensa, iphonen. Tapausta ei ole liioiteltua kutsua vallankumoukselliseksi.
Vaikka tekninen kehitys on mennyt menojaan, ensimmäisen sukupolven iphonesta löytyi kaikki nykypuhelimen tärkeimmät ominaisuudet – paitsi yksi. Siinä ei ollut sovelluskauppaa.
Apple-pomo Steve Jobsin visioissa iphone sisälsi vain Applen kehittämiä sovelluksia. Ulkopuolisilla ohjelmistokehittäjillä ei olisi mitään asiaa pilaamaan viimeisen päälle hiottua käyttökokemusta.
Sen sijaan sovelluskehittäjiä neuvottiin tekemään verkkosovelluksia, joita iphone-käyttäjät voisivat käyttää Safari-selaimen kautta.
Tämä aiheutti voimakkaan vastareaktion ohjelmistokehittäjien keskuudessa ja Jobs antoi periksi. Vuosi ensimmäisen iphonen jälkeen Apple avasi sovelluskauppa App Storen.
Jobsin myöntyminen loi satojen miljardien markkinat
App Storen kautta Apple päästi ulkopuoliset sovellukset puhelimeensa. Yhtiö piti riman kuitenkin korkealla. Iphone-sovellusten piti täyttää tiukat vaatimukset ja suostua noudattamaan Applen sovelluskaupan sääntöjä.
Kun App Store aukesi kesällä 2008, viisisataa sovellusta oli läpäissyt Applen laadunvalvonnan. Nyt iphoneen on tarjolla vajaat kaksi miljoonaa sovellusta.
App Store synnytti sovellusmarkkinat, joista on kasvanut satojen miljardien eurojen liiketoiminta. Monet tämän hetken suurimmista teknologiayhtiöistä voivat kiittää Applen sovelluskauppaa menestyksestään.
Ja toisaalta Apple voi kiittää ulkopuolisia sovelluskehittäjiä omasta menestyksestään. Kuka ostaisi iphonen, jos siihen ei olisi koskaan kehitetty Instagramia, Spotifya tai Woltia?
Kiittelyt ovat kuitenkin viime aikoina jääneet vähemmälle. Sen sijaan Applen sovelluskaupan sääntöjä on tarkasteltu oikeussaleissa ympäri maailmaa.
Ja useasti oikeus on päätynyt siihen, etteivät Applen säännöt ole reilut.
Epic haastoi Applen ja hävisi
Suurin erimielisyys Applen ja sovelluskehittäjien välillä koskee sovelluksissa tapahtuvia maksuja.
Apple vaatii, että sovellusten on käytettävä kaikissa maksuissa Applen omaa maksujärjestelmää. Vaihtoehtoja ei ole, eivätkä sovellukset saa ohjata käyttäjiään esimerkiksi nettisivuilleen viimeistelemään tilauksen.
Maksujärjestelmänsä käytöstä Apple ottaa korkeimmillaan jopa 30 prosentin palkkion.
Vuosi sitten peliyhtiö Epic Games sai tarpeekseen kaikesta tästä. Pelitalo lisäsi suosittuun Fortnite-sovellukseensa mahdollisuuden maksaa ostokset Applen maksujärjestelmän ohi. Alleviivatakseen sanomaansa Epic julkaisi parodian Applen ikonisesta 1984-tietokonemainoksesta.
Apple poisti välittömästi Fortniten sovelluskaupastaan ja Epic haastoi välittömästi Applen oikeuteen.
Toissa viikolla kalifornialainen oikeusistuin antoi päätöksensä asiassa. Käytännössä oikeus asettui Applen kannalle kaikissa kohdissa – paitsi yhdessä.
Oikeus linjasi, ettei Apple voi kieltää sovelluskehittäjiä ohjaamasta asiakkaitaan maksamaan tilauksen sovelluksen ulkopuolelle. Sovelluskehittäjät eivät saaneet lupaa omalle maksujärjestelmälle, mutta he saivat luvan kertoa internetistä käyttäjilleen.
Applen pitää perustella Jobsin perintö
Oikeuden päätös saattaa vaikuttaa vähäpätöiseltä, mutta se on valtava askel kohti reilumpaa sovelluskauppaa.
Suurimpia voittajia ovat Spotifyn ja Netflixin kaltaiset tilauspalvelut, jotka voivat jatkossa ohjata asiakkaansa tekemään tilauksensa sovelluksen ulkopuolelle. Nyt näillä yhtiöillä on mahdollisuus saada 70 prosentin sijaan 100 prosenttia iphone-käyttäjien maksuista.
Kenties tämä tulee näkymään käyttäjille halvempina hintoina. Kenties ei.
Päätös myös pakottaa Applen paremmin perustelemaan välistä vetämänsä komission suuruuden. Nykyinen luku ei nimittäin perustu mihinkään. Steve Jobs vain päätti vuonna 2011, että 30 prosenttia olisi reilu osuus.
Apple on tietenkin oikeutettu korvaukseen tekemästään kehitystyöstä. Sen maksujärjestelmä on lisännyt sujuvuutta ja luottamusta, mikä hyödyttää niin käyttäjiä kuin sovelluskehittäjiä.
Mutta oikeuttaako se 30 prosentin osuuteen kaikista sovelluksissa tehdyistä ostoksista? Etenkin kun nykyään lähes kaikki tapahtuu sovellusten kautta.
Pelit pyörittävät App Storen dollarimyllyä
Vaikka Epic sai osavoiton oikeudessa, peliyhtiö on jo valittanut päätöksestä. Osittain periaatteesta ja osittain siitä syystä, etteivät pelikehittäjät voittaneet yhtä paljon kuin muut.
Pelien kohdalla lupa ohjata käyttäjä sovelluksen ulkopuolelle on nimittäin harvoin käytännöllistä. Peleissä ostokset ovat usein yksittäisiä aseita, asusteita tai ominaisuuksia. Jokaisen ostoksen tekeminen erikseen sovelluksen ulkopuolella voi olla liian hankalaa etenkin, kun saman asian voi hoitaa yhdellä napin painalluksella sovelluksessa.
Ja tämä on iso asia Applelle.
Epic-oikeudenkäynnin yhteydessä selvisi, että pelisovellukset tuottavat noin 70 prosenttia koko App Storen liikevaihdosta. Kaikista sovelluksissa tehdyistä ostoista 98 prosenttia tehdään peleissä.
Tämä tarkoittaa, että suurin osa sovelluskaupan Applelle viime vuonna jauhamista 19 miljardista dollarista on peräisin pelisovelluksista. Ja juuri pelisovelluksissa ihmiset haluavat käyttää nopeaa ja luotettavaa maksujärjestelmää.
Google-pomon vitsi muuttui todeksi
Kaikki mitä edellä on mainittu pätee pääsääntöisesti myös Googleen, joka hallitsee Android-puhelimien sovelluskauppaa. Se niin ikään perii 30 prosentin komission sovelluksissa tehdyistä ostoksista. Se tienaa miljardeja sovelluskaupallaan. Ja Epic on haastanut sen oikeuteen.
Apple ja Google ovat muodostaneet puhelinmarkkinoille duopolin, jolla on täysi valta päättää, minkälaisia sovelluksia ihmiset voivat käyttää.
Yhtiöt eivät ole vaihtoehtoja toisilleen. Niiden valmistamat käyttöjärjestelmätkin muistuttavat vuosi vuodelta enemmän toisiaan.
Kun Jobs esitteli ensimmäisen iphonen yleisölle, hän kutsui Googlen silloisen toimitusjohtajan Eric Schmidtin lavalle. Schmidt oli Applen johtokunnan jäsen, mutta lavalla hän puhui Googlen toimitusjohtajana.
Schmidt kehui Applen ja Googlen yhteistyötä, jonka tuloksena ensimmäisessä iphonessa oli Googlen karttapalvelu.
Myöhemmin Jobsin ja Schmidtin välit viilenivät, kun Google julkaisi oman puhelimensa, mutta sanfranciscolaisen messukeskuksen lavalla tunnelma oli leppoisa.
– Ajattelin, että jos me vain yhdistäisimme yhtiöt, voisimme antaa sille nimen AppleGoo, Schmidt vitsaili.
Nyt neljätoista vuotta myöhemmin oikeusistuimet ympäri maailmaa yrittävät laittaa AppleGoon kuriin.
Lue myös: