Halsuan valtuusto punnitsee 30. syyskuuta, voidaanko Honkakankaan ja Kanniston tuulipuistojen kaavat hyväksyä.
Puistoja on valmisteltu jo vuodesta 2014 asti. Muuttuneiden suunnitelmien osayleiskaavat ovat tänään valtuuston pohdittavana.
Tuulipuistojen alueita on muutettu ja voimalamäärää vähennetty. Alun perin voimaloita piti olla enintään 49, nyt enintään 36. Voimaloiden kokonaiskorkeus on nyt enintään 300 metriä.
Puistot sijoittuvat lähelle Lestijärven ja Halsuan rajaa, vajaan 10 kilometrin päähän Halsuan keskustaajamasta sekä Halsuanjärvestä ja Lestijärvestä.
Tuuliyhtiö OX2:n mukaan rakentaminen alkaa aikaisintaan vuonna 2022 ja kestää kolme vuotta.
Peurojen ja kotkien vuoksi muutoksia
Puistot rakentuvat pääasiassa asumattomalle metsäalueelle. Alle kahden kilometrin päässä puistoista on kuitenkin nelisenkymmentä asuin- ja loma-asuntoa.
Kunnanhallituksen kokouksessa 22.9. Taina Koskela (krist.) esitti, että asia jätettäisiin pöydälle, kunnes kunnanhallitus- ja valtuusto olisivat määritelleet, millaista turvaetäisyyttä loma-asuntoihin ja vakituisiin asuntoihin edellytetään. Esitys ei saanut kannatusta ja kunnanhallitus päätti esittää valtuustolle kaavojen hyväksymistä. Koskela jätti asiasta eriävän mielipiteen.
Tuulivoimaloiden paikkoja on alkuperäisestä muutettu muun muassa maakotkan reviirin ja metsäpeuran vasomisalueen vuoksi. Myös arvokkaaksi luokiteltu Töppösenluolikko on rajattu alueesta pois.
Suunnitelmia on tarkistettu myös niin, ettei Honkakankaan puisto vaikuttaisi arvokkaiden suoalueiden vesiolosuhteisiin. Arvioiden mukaan voimalat eivät nykylinjauksella häiritsisi alueen läpi lentävien muuttolintujen kulkua.
Tuulipuistojen teiden läheisyydessä, 20–50 metrin päässä teistä, sijaitsee useita muinaisjäännöksiksi luokiteltuja tervahautoja. Ne kuuluu merkitä maastoon ja tarvittaessa suojata.
Tuulipuistojen tuottama energia siirretään Lestijärvi-Alajärvi -voimajohtoa pitkin, joten alueelle ei rakenneta erillisiä ilmajohtoja.
Seuraavaksi voimaloille haetaan rakennuslupia.