Kahden miljoonan asukkaan Pohjois-Irlannista on tullut kiistakapula, jota koko Eurooppa seuraa.
Kyse on uudesta brexit-taistelusta. Britannian mukaan Pohjois-Irlanti on kärsijän roolissa, ja brexit-sopimusta on muutettava. EU on haluton isoihin muutoksiin.
Mistä kiistassa on kyse? Tässä tiivis kertaus.
Kukaan ei halua, että väkivalta palaa Pohjois-Irlantiin
Pohjois-Irlannin lähimenneisyys on väkivaltainen. Syynä on se, että alue on jakautunut peräti kolmella tavalla.
Se sijaitsee Britannian ja itsenäisen Irlannin välissä. Osa kansasta kannattaa kuulumista Britanniaan, osa yhtenäistä Irlantia. Myös uskonto jakaa: osa on katolisia, osa protestantteja.
Jännitteet purkautuivat 1970- ja 80-luvuilla riehuneina väkivaltaisuuksina. Väkivalta päättyi 1990-luvulla, mutta pinnan alla kytee yhä.
Sekä EU että Britannia haluavat visusti välttää väkivallan leimahtamisen uudelleen.
Pohjois-Irlanti jäi brexitissä välitilaan
Britannia irtosi EU:sta brexitissä tammikuussa 2020.
Myös EU:n ja Britannian välisen kaupan ehdot piti neuvotella uusiksi. Asiasta päästiin sopuun viime jouluna, ja sovussa Pohjois-Irlanti jäi kaupankäynnin osalta ikään kuin osaksi EU:ta.
Alue toki irtosi EU:sta Britannian mukana, mutta koska se sijaitsee samalla saarella EU-Irlannin kanssa, emämaasta tuotavat tuotteet tullataan nyt sen satamissa.
Jos Britanniasta tulisi vapaasti elintarvikkeita ja tavaroita Pohjois-Irlantiin, Irlannin kautta EU-alueelle voisi virrata tuotteita joita EU:ssa ei hyväksytä. Pohjois-Irlannin ja Irlannin välillä ei ole tullirajaa.
Tätä Britannia haluaa
Britannia ei nyt olekaan tyytyväinen sopimukseen.
Se haluaa, että tavarat ja elintarvikkeet liikkuisivat vapaammin. Britannia on esimerkiksi ehdottanut, että vain EU-alueelle tarkoitetut tuotteet tullattaisiin.
Britannia on tyytymätön myös siihen, että kiistojen ratkaisijaksi on sovittu Luxemburgissa sijaitseva EU-tuomioistuin.
Kyse on myös rahasta. Britannia haluaa pitää Pohjois-Irlannin tiiviisti omana markkina-alueenaan. Tilastojen mukaan kuitenkin tuonti Irlannista Pohjois-Irlantiin ja toisinpäin on kasvanut selvästi.
Ja tämä on EU:n kanta
EU on haluton tekemään vaivalla aikaan saatuun sopimukseen isoja muutoksia.
Se on kuitenkin ollut valmis käytännön myönnytyksiin, sillä sekään ei halua lietsoa tilannetta liiaksi. Syyskuussa EU suostui jatkamaan siirtymäaikaa, jolla raskaimpia tullimenettelyjä siirretään myöhemmäksi.
EU:lle sisämarkkinoiden sääntely on pyhä asia. Se haluaa välttää kaikkia riskejä siitä, että EU-markkinoille päätyisi Pohjois-Irlannin "takaportin" kautta vaikkapa yhdysvaltalaista klooripestyä kanaa tai hormoneilla kasvatettua lihaa.
EU ei myöskään halua antaa periksi EU:n tuomioistuimen ratkaisuvallasta.
Tilanne on solmussa
Kyse on arvovaltakysymyksestä, joka on karkaamassa käsistä.
Britannian pääministerillä Boris Johnsonilla on kovat sisäpoliittiset paineet näyttää kannattajilleen, että brexitistä on enemmän hyötyä kuin haittaa.
EU:ta taas ärsyttää, että vaikka säännöistä on sovittu vain vajaa vuosi sitten, Britannia haluaisi yksipuolisia muutoksia.
EU on jatkuvasti muistuttanut Britanniaa siitä, että EU-erolla on seurauksia. Se ei halua antaa kiistassa liikaa periksi.
Kukaan ei halua tulleja Irlannin ja Pohjois-Irlannin maarajalle – levottomuuksien pelossa.
Seuraavat askeleet
EU-komissio julkistaa keskiviikkoiltana ehdotuksensa kiistan ratkaisuksi.
EU:lta odotetaan joustoja ainakin elintarvikkeiden tullaukseen. Mutta merkittäviä myönnytyksiä tuskin tulee.
Britannia on etukäteen vaatinut ehtojen perinpohjaista rukkaamista, mikä on tulehduttanut tilannetta.
Lisää aiheesta: