Artikkeli on yli 4 vuotta vanha

Uusiutuvan energian varastointiin etsitään uusia vaihtoehtoja ja haetaan valtion tukea

Aurinko- ja tuulivoima ovat sähköntuotannossaan ja kannattavuudessaan säästä riippuvaisia, mikä on yksi syy energiavarastojen kehittämiseen. Uusiutuvan energian säätömahdollisuuksia helpottavia akkuratkaisuja suunnitellaan myös vesivoimassa.

Finn Springin Härkänevan tehdas Toholammilla.
Aurinkoenergian varastointimahdollisuuksia maahan on selvitetty muun muassa Toholammilla Finn Springin tehdasalueella. Kuva: Ville Viitamäki / Yle
  • Risto Ukkonen

Uusiutuvan energian käyttöön kehitetään uudenlaisia varastointi- ja akkuratkaisuja.

Tämä näkyy myös valtakunnallisten pilottikohteiden tukihakemuksissa, joiden joukossa syksyn rahoituspäätöksiä odottaa useampi akkusuunnitelmia.

Esimerkiksi Iijoen vesivoimaloista vastaava Pohjolan Voima kehittää vesivoiman varastointiin omaa akkuratkaisuaan, joka antaisi uusia mahdollisuuksia energian hyödyntämiseen, kertoo yhtiön teknologiasta ja projekteista vastaava päällikkö Jarmo Tervo.

Pohjolan Voima hakee hankkeelleen valtiolta lähes neljän miljoonan euron uusiutuvan energian investointitukea. Investoinnin kokonaisarvo olisi noin 20 miljoonaa euroa.

Vesivoima-akuston kokoluokka olisi 35 megawatin tehokkuudellaan merkittävä kansainvälisestikin arvioituna. Sähkövarastoa suunnitellaan todelliseen testiympäristöön vesivoimalaan, jonka sijainti selviää myöhemmin.

Aurinkoenergiaa voi varastoida maahan ja hiekkaan

Kalajoelle jo rakenteilla olevan tuulivoima-alueen yhteyteen suunnitellaan myös aurinkovoimalaa, jossa olisi noin 24 000 paneelia.

Tuuli- ja aurinkovoiman talteenottoon suunnitellaan uudenlaista hybridi-akustoa. Sen kokoluokka, noin kaksi megawattia, olisi paljon pienempi kuin Pohjolan Voiman akkuhanke, mutta antaisi tärkeää tietoa aurinko- ja tuulisähkön varastoinnista ja jakelusta.

– Aurinkosähkön siirrossa akustot antavat pientä säätövaraa. Esimerkiksi Kalajoella sähköä voisi varastoida akkuun vuorokauden sisällä tapahtuvien tuotannonvaihtelujen tasaamiseen, kertoo Solarigo Systemsin toimitusjohtaja Antti Koskelainen.

Auringosta ja ylijäämäsähköstä saatavaa lämpöä voidaan varastoida myös hiekkaan tai maahan porattuihin lämpökaivoihin. Aurinkoenergian ja hukkalämmön varastoinnista maahan on saatu hyviä kokemuksia muun muassa ammattikorkeakoulu Centrian tutkimushankkeessa Toholammilla Finn Springin tuotantolaitoksessa.

Aurinkoenergiaa voi varastoida lyhyeksi aikaa myös kineettiseen vauhtipyörään.

Lisää Pohjois-Pohjanmaan uutisia Yle Areenassa. Kuuntele, katsele ja lue, mitä lähelläsi tapahtuu.