Dick picit, ahdistelevat kommentit ja yllyttäminen seksuaalisiin tekoihin videon välityksellä.
Edellä mainitut asiat ovat hyvin yleisiä esimerkkejä somen kautta tapahtuvia seksuaalihäirinnän ja -väkivallan esimerkkejä. Ne voivat olla yhtä traumatisoivia kuin kasvotusten tapahtuva seksuaalisuuteen kohdistuva häirintä ja väkivalta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erityisasiantuntija, Seri-tukikeskusten koordinoija ja seksuaalikasvattaja Katriina Bildjuschkin kertoo, että traumatisoituminen on hyvin yksilöllistä.
Osa ihmisistä voi ohittaa ruudulle lävähtävän dick picin, eli peniskuvan olankohautuksella ja ehkä poistaa seuraajistaan henkilön, joka kuvan on ladannut. Toisille se on paljon isompi asia ja saattaa vaikuttaa jopa ihmisen perusturvallisuuden tunteeseen.
– Meillä jokaisella on omanlainen perusluonne, erilainen elämän historia ja henkinen kapasiteetti. Voi siis olla, että joku traumatisoituu somessa kokemastaan tai näkemästään ihan yhtä paljon kuin jos hänelle tehtäisiin fyysisesti jotain, Bildjuschkin sanoo.
Asian allekirjoittaa myös Setlementti Tampereen Väkivalta- ja kriisityön yksikönjohtaja Satu Hintikka.
– Vaikka häirintä jäisi vain digimaailmaan, voi trauma olla sama kuin että olisi tapahtunut vääränlaista koskettelua ja jopa yhdyntä.
Somessa tapahtuva häirintä nousussa
Monelle oma some on turvallinen paikka: sinne jaetaan kuvia, videoita ja ajatuksia.
Useat somekanavat voi rajata niin, ettei seuraamaan pääse, ellei tilin ylläpitäjä ole hyväksynyt kaveri- tai seuraajapyyntöä. Silloin seksuaalisen häirinnän ja väkivallan kohtaaminen siellä voi tuntua entistä ahdistavammalta.
– Totta kai se tuntuu pahalle, koska itsensä hyväksymänsä seuraaja on tunkeutunut turvalliseen tilaa, Katriina Bildjuschkin kertoo.
On vaikeaa arvioida, kuinka paljon suomalaiset vastaanottavat tahtomattaan seksuaalissävytteisiä kuvia, sillä se on laajalti piilorikollisuutta.
Jotain viitteitä asiasta kuitenkin on.
Tuorein kouluterveyskysely paljasti, että teini-ikäisten tyttöjen ja nuorten naisten seksuaalinen häirintä on lisääntynyt hälyttävästi. Peräti puolet lukioikäisistä tytöistä kertoo kokeneensa häirintää viimeisen vuoden aikana.
Yleisintä häirintä on netissä. Aina se ei kuitenkaan jää pelkkien viestien tasolle, vaan joissain tapauksissa ahdistelija pyrkii saamaan myös kontaktin.
Pelastakaa lapset ry julkaisi keväällä selvityksen, jota varten tehtyyn verkkokyselyyn vastasi noin 1700 lasta. Vastaajista noin 90 prosenttia oli saanut seksuaalissävytteisiä viestejä aikuiselta. Alastonkuvia aikuiselta oli vastaanottanut lähes 80 prosenttia vastaajista.
– Jos lapsi tai nuori saadaan manipuloitua toimintaan, mikä on hänen kehitykselleen haitallista, se voi aiheuttaa ihan samanlaisen trauman kuin fyysinen kajoaminen, Satu Hintikka kertoo.
Vaikka häirintä on lisääntynyt etenkin nuorten kohdalla, se ei tarkoita, etteikö minkä tahansa ikäinen henkilö voisi traumatisoitua somessa kohtaamistaan asioista.
Laki laahaa perässä
Moni voi ajatella, ettei netin kautta lähetettyjen kuvien tai tekstien kautta voi traumatisoitua. THL:n Katriina Bildjuschkin mukaan tämä näkyy myös Suomen seksuaalirikoslainsäädännössä.
– Lainsäädäntö seksuaalirikoksissa lähtee siitä, että on pitänyt tapahtua jotain esimerkiksi koskettelua tai muuta fyysistä.
Seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus on parhaillaan käynnissä ja osana sitä pohditaan esimerkiksi asiattomien kuvien lähettämisen rangaistavuutta.
Tällä hetkellä tällaisen kuvan lähettäminen voidaan joissain olosuhteissa tuomita kunnianloukkauksena, jos teko halventaa toista. Jos kuva lähetetään alle 16-vuotiaalle, teko voidaan tuomia lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä.
Muutoksen myötä teon rangaistavuus kovenisi. Kunnianloukkauksesta voi saada sakon, seksuaalisesta ahdistelusta enimmillään kuusi kuukautta vankeutta.
Asiantuntijat toivovat uuteen lainsäädäntöön tiukennuksia verkon kautta tapahtuvaan häirintään ja väkivaltaan.
– Moni meistä tietää sen epämiellyttävän tunteen, kun myöhään yksin kotiin mennessä joutuu kävelemään kadunpätkän, jolla ei ole ketään. Jatkossa myös laissa pitää alkaa tunnistamaan, että netti on tällaisia kadunpätkiä täynnä, Bildjuschkin sanoo.
Vaikka laki on puutteellinen, on yksi asia varmaa: seksuaalihäirinnästä ja väkivallasta voi toipua.
Jos olet kokenut seksuaalihäirintää tai -väkivaltaa, voit olla yhteydessä oman alueesi Tyttöjen Taloon, Raiskauskriisikeskus Tukinaiseen, Rikosuhripäivystykseen tai Nollalinjaan.
Juttua varten on haastateltu myös Tampereen Tyttöjen Talon seksuaaliväkivaltatyöntekijä Sini-Satu Kuninkalaa.
Millaisia ajatuksia juttu herätti? Keskustele aiheesta perjantaihin kello 23:een saakka.
Lue myös: