Mikkelin ja Savonlinnan yhteistyöstä kertoo paljon se, että vuonna 2020 Itä-Savon sairaanhoitopiirin eli Sosterin alue oli hakeutumassa osaksi Pohjois-Savon maakuntasotea.
Syynä oli se, että Essote ja Sosteri haluavat kumpikin pitää kiinni omien sairaaloidensa palveluista.
Länsi-Savon vastaava päätoimittaja Timo Laitakari arvelee, ettei riitely lopu yhteisen hyvinvointialueen perustamiseen.
– En usko henkiseen kasvuun tässä asiassa. Ihmiset riitelevät jatkossakin ja asiat myös.
Vaalien jälkeen kaupunkien on kuitenkin pakko tehdä yhteisiä päätöksiä, vaikka sitten äänestämällä.
– Aikaisemminhan meno on ollut sellaista, että neuvotellaan ja neuvotellaan. Lopulta kumpikin tekee niin kuin itse haluaa, kun ei synny yhteistä tahtoa, Laitakari sanoo.
Sosterin hallituksessa istuva Lea Sairanen (kok.) pitää välttämättömänä, että virkamiehet ja luottamushenkilöt alkavat nyt yhdessä rakentaa uutta mallia.
– Riitely ei voi jatkua. Muuten menetämme sen edun, mitä tällä uudistuksella yritetään. Nyt ollaan luomassa uutta eikä puolustamassa vanhoja asemia.
Valuuko raha jatkossakin kalliiseen erikoissairaanhoitoon?
Soteuudistuksen ideana on panostaa matalan kynnyksen terveyspalveluihin, jotta kallista erikoissairaanhoitoa tarvittaisiin jatkossa aiempaa vähemmän.
Etelä-Savossa tilanne on tähän saakka ollut nurinkurinen, kun keskustelun ytimessä ovat olleet sairaalat.
Lea Sairasen mukaan kahdelle sairaalalle on edelleen tarvetta, mutta raha ratkaisee, onko molempien ylläpitäminen mahdollista.
– Ratkaisevaa on se, että mahdollisimman vähän asukkaita joutuu ohjautumaan kalliiseen hoitoon, kun saadaan hoidettua jo aikaisemmassa vaiheessa asiat. Siinä säästetään myös inhimillistä kärsimystä ja odotusaikaa.
Laitakarikin arvioi, että jatkossa peruspalveluihin on pakko panostaa, kun rahasta tulee tiukkaa. Etelä-Savon väestö on Suomen vanhimpia, mutta sitä ei ole huomioitu valtion rahanjaossa.
– Uskon, että Siperia opettaa.
"Mikkeliläisiä ei missään nimessä tule enemmistö"
Aluevaalien ehdokkaista yli 40 prosenttia on mikkeliläisiä. Savonlinnalaisia ehdokkaita on lähes puolet vähemmän.
Jos ihmiset äänestäisivät samalla tavalla kuin kuntavaaleissa, Mikkeli saisi 34 edustajaa, Savonlinna 15, Pieksämäki 7, Kangasniemi 2 ja Mäntyharju yhden valtuutetun. Muut kunnat jäisivät kokonaan ilman omaa edustajaa.
Timo Laitakari ei usko tähän Ylen laatimaan paikkaspekulaatioon.
– Ei mikkeliläisiä tule missään nimessä enemmistö valtuustoon, ehkä Mikkelin seudulta voi tulla. Uskon, että jokainen seutu saa sinne edustajia suhteessa väkimäärään.
Laitakarin mukaan äänestyspäätöksiin vaikuttavat muutkin asiat kuin kotiseutu: puoluekanta sekä palveluiden saatavuus, laatu ja tehokkuus.
Lea Sairanen toivoo äänestäjien suosivan ehdokkaita, jotka eivät puolusta omia asemiaan vaan ovat valmiita kehittämään yhteistä hyvinvointialuetta.
– Näin voidaan turvata kaikki lähipalvelut joka kunnassa. Sitten ne kauempaa haettavat on erikseen.
Voit keskustella aiheesta 6.1.2021 klo 23 saakka.