Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Venäjän uhka Suomen turvallisuudelle on noussut, arvioi enemmistö Ylen kyselyyn vastanneista kansanedustajista.
Venäjän ja länsimaiden välit ovat kiristyneet tuntuvasti viime aikoina Ukrainan tilanteen vuoksi. Suomessa esimerkiksi keskustelu Nato-jäsenyydestä on samalla käynyt entistä vilkkaampana.
Yle kysyi kaikilta kansanedustajilta, onko Venäjän uhka Suomen turvallisuudelle kasvanut viime kuukausina.
Yhteensä 120 vastaajasta 72 katsoi uhan kasvaneen. Tätä mieltä ovat yhtä kokoomuksen edustajaa lukuun ottamatta kaikki kokoomuksen, RKP:n, kristillisdemokraattien ja vihreiden vastaajat.
Yhteensä 41 kansanedustajaa arvioi, että Venäjän uhka ei ole kasvanut. Näin katsoo enemmistö SDP:n, vasemmistoliiton ja keskustan edustajista.
Kysymys jakaa eniten perussuomalaisia kansanedustajia. Seitsemän vastaaja ei osannut ottaa kysymykseen kantaa. Epävarmoista kuusi on SDP:n edustajia.
Konfliktin uhka koskee välillisesti myös Suomea
Kansanedustajat, jotka katsovat Venäjän uhan Suomen turvallisuudelle kasvaneen, mainitsevat usein tämän tapahtuneen välillisesti. Venäjän ei katsota uhkaavan Suomea suoraan, vaan lisäävän toimillaan jännitettä laajemmin Euroopassa.
Tällöin uhka Suomeakin kohtaan kasvaa, vastaajat katsovat.
– Suomeen ei kohdistu suoraa sotilaallista uhkaa. Turvallisuustilanteemme on hyvä. Venäjän valmius käyttää sotilaallista voimaa tavoitteidensa ajamiseksi heikentää Euroopan yleistä turvallisuutta, välillisesti Suomenkin, perustelee esimerkiksi kokoomuksen Sari Sarkomaa.
– Venäjän ja lännen turvallisuuspoliittinen suhde on kriittisessä pisteessä, arvioi kristillisdemokraatti Peter Östman.
Monet viittaavat erityisesti Venäjän lisääntyneeseen varusteluun Ukrainan vastaisella rajalla sekä Moskovasta kuultuihin vaatimuksiin Naton itälaajentumisen estämiseksi.
– Venäjän etupiiriajattelu luo epävakautta koko Eurooppaan. Vaikka emme puhuisikaan sotilaallisesta uhkasta Suomeen, naapurimaamme toiminta kyseenalaistaa suvereenien valtioiden oikeudet tehdä omia turvallisuuspoliittisia ratkaisuja, kirjoittaa keskustan Jouni Ovaska perusteluissaan.
– Yleinen levottomuus Suomen lähialueilla on asia, jota Suomenkin turvallisuuden osalta täytyy seurata tarkkaan. Venäjän asevoimien keskittäminen Ukrainan rajalle lisää aseellisen konfliktin uhkaa Euroopassa, kirjoittaa vihreiden Jenni Pitko.
Kokoomuksen Timo Heinonen katsoo, että Suomi voi joutua myös suoraan Venäjän vihamielisten toimien kohteeksi.
– Venäjä kokeilee selvästi lännen rajoja ja halua sekä mahdollisuuksia reagoida. On täysin mahdollista, että Venäjä tulee kohdistamaan toimiaan myös Suomeen tavalla tai toisella osana operaatioitaan. Toiminta monta maata kohden yhtä aikaa tekisi lännen reagoinnin entistä vaikeammaksi.
Myös perussuomalaisten vastaajien niukka enemmistö katsoo Venäjän uhkaavan Suomen turvallisuutta entistä enemmän.
– Putin ajaa yhä aggressiivisempaa ulkopolitiikkaa eritoten sisäpoliittisista syistä, perustelee näkemystään puheenjohtaja Riikka Purra (ps.)
"Uhka ei kohdistu suoraan Suomeen"
Myös moni niistä kansanedustajista, jotka eivät katso Venäjän uhan Suomen turvallisuudelle kasvaneen, toteavat yleisen kansainvälisen turvallisuustilanteen kuitenkin entistä jännittyneemmäksi.
Näiden vastaajien perusteluissa korostuu kuitenkin ajatus siitä, että Venäjän ja Suomen kahdenkeskiset välit ovat toistaiseksi ennallaan, eikä suora uhka Suomea kohtaan ole kasvanut.
–Venäjän sotilaallisen läsnäolon lisääntyminen Ukrainan vastaisella rajalla on luonut jännitettä Venäjän ja Ukrainan välille, ei Suomeen, perustelee kantaansa keskustan Katri Kulmuni.
– Uhka ei kohdistu suoraan Suomeen, mutta herättää huolta. Suomen tulee edistää EU:ssa vuoropuhelun ja diplomatian keinoja, joilla jännitteitä pystytään purkamaan, kirjoittaa SDP:n Tarja Filatov.
– Vaikka Nato ja Venäjä nokittelevatkin toisilleen, niin Suomea kohtaan ei ole uhkaa. Venäjällä on levotonta vähän joka suunnassa paitsi 1300 km:n mittaisella Suomen rajalla. Suomen suunnassa Venäjällä ei ole kuin hävittävää eikä se hyötyisi tilanteen kiristymisestä mitään, arvioi vasemmistoliiton Markus Mustajärvi.
Jotkut vastaajat kytkevät Venäjän uhan pohdintaan mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista. Suomen turvallisuuspoliittista asemaa ei kannattaisi heidän mukaansa äkisti muuttaa.
– Venäjän uhkaa Suomelle ei ole niin pitkään, kun ei haikailla Naton jäsenyyttä, kirjoittaa SDP:n Raimo Piirainen.
Vasemmistoliiton Johannes Yrttiaho katsoo, että Venäjän uhkaa on Suomessa paisuteltu hiljattain päätettyjen F35-hävittäjäkauppojen perustelemiseksi. Hänen mukaansa Venäjän viime kuukausien reaktioissa ei ole mitään uutta tai yllättävää.
– Venäjä on toistanut entiset kantansa. Se on huolissaan Nato-aseiden sijoittamisesta rajoilleen. Suomen ei pidä olla eskaloimassa suurvaltajännitteitä.
Lue lisäksi:
Naton pääsihteeri Ylen haastattelussa: “Sodan puhkeamisen vaara Euroopassa on todellinen”
Uhkaako Venäjä Suomen turvallisuutta? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 2.2.2022 asti.