– Mii leimmet golbma oappáža, ja vánhemat leat dan sohkabuolvvas ahte aniiga skuvlejumi árvvus. Munnje lei oalle nuorran juo čielggas ahte hálidan láhkaohppui, dadjá Vuokko Tieva-Niittyvuopio. Son leamaš dál logemat jagi gielddahoavdan Ohcejogas ja lea báhcimin ealáhahkii.
Vuokko lea riegádan ja bajásšaddan Haukipudas gielddas, mii dán áigái gullá Oulu gávpogii. Son logai riektediehtaga Helsset universitehtas ja lea riektediehtagiid kandidáhta, várreduopmár.
Oalle dalán oahpuid maŋŋá son fárrii davás, oaivegávpoga guvlui ii lean miella báhcit. Vuos álggos gávdnui bargu Roavvenjárggas ja dasto Anár gielddas Avvilis. Son leamaš sihke gieldda ja stáhta bálkáhan riekteveahkkin ja lea ásahan maiddái iežas ášševuoddjifitnodaga.
Ohcejohkii gielddahoavdan
Juovlamánus 2012 Ohcejoga gieldda váldostivra válljii ođđa gielddahoavdan Vuokko Tieva-Niittyvuopio. Dál das lea gollan badjelaš ovcci jagi ja dan áigodagas lea servodat Ohcejogas rievdan sakka, maŋimuš viđa jagisge. Gielda mearridii jagis 2018 roahkkadit investeret golmma gili skuvlavisttiide ja doaibmadáluide.
Gielddahoavdda mielde dat mearkkaša guovllu mánáide ja nuoraide dásseveardásaš vejolašvuođa oahppamii. Ođđa, modearna biras láhčá vejolašvuođaid fidnet ámmátolbmuid oahpahusbargui.
– Ohcejohka lea sápmelaš kultuvrra, oahpahusa ja giela guovddášguovlu. Viesut leat dehalaš oassi das. Jurdda mis lea dat ahte Ohcejohka galgá leat ovddemuššan, ofelažžan sámegiela, kultuvrra, oahpahusa ja árrabajásgeassima ordnemis. Dasa leat dál vejolašvuođat.
Boahttevaš jagiidege gielddas leat investerenplánat. Gielda lea fárus huksemin Gáregasnjárgga ođđa divššodan- ja dearvvasvuođafuolahusa bálvalusaid guovddáža. Dan huksen álggeš juo dán jagi, giđasgease. Gieldda áibbas iežas doaibman fas álggahuvvo giellaguovddáža dahje giellagárddi ceggen.
Ealli sámegielat birrasis
Vuokko Tieva-Niittyvuopio čálii ođđajagidearvvahusas gieldalaččaide earret earáid ahte Sámegiella ja gieldda guovttegielatvuohta leat Ohcejohkii dehálaččat sihke guovllu iešlági ja eallinfámu geažil. Giellaguovddáža višuvdna ”Ealli sámegielat biras” lasiha gieldda geasuhusa, doallanfámu ja ruovttoluotta máhccama.
Gielddahoavdda jearahallan dahkkojuvvui eanaš suomagillii. Sámegielat gažaldahkiige son goittot vástidii áibbas čielga sámegielain.
– Mun gal geavahan ja hálan sámegiela dan dihte go min bearaš, ruovttus mánát ja isitrohkki, álo hálai sámegiela. Dan dihtehan munge lean oahppan dán giela ja ádden gal visot muhto in duostta hállat, dat lea vehá váigat. Dál in gula nu ollu eanet sámegiela. Dieđus dáppe bargobáikkis ja olbmuin hálain muhto in ruovttus gula nu ollu eanet sámi, muitala Vuokko Tieva-Niittyvuopio iežas sámegiela dáiddus.
Giellaguovddážis son oaidná stuorra mearkkašumi sámegiela ja kultuvrra nannejeaddjin.
– Midjiide lea dehalaš ahte dat lea namalassii Ohcejogas. Dát lea vel nu čielga sámegielat guovlu. Danin mii leat dás ovdavázzin, lasiha gielddahoavda.
Duoddarii bohccuid biebmat ja dolastallat
Guovvamánu loahpas 2022 Vuokko Tieva Niittyvuopio báhcá jahkelupmui ja de dan maŋŋá álget ealáhatbeaivvit. Servodatáššiid ii goit beasa nuo fal guođđit dál go son válggain válljejuvvui vuosttas guovllustivrii.
– Dehálaš go beasan dahkat dan masá ii leamaš áigi virggi doaimmahettiin. Beasan lihkadit luonddus ja leat mánáidmánáiguin. Muhto in mun bargama heaitte, gal dat láhkaáššit ge doppe unnánaš leat ain. Ja jáhkan ahte dat guovlostivrrabáiki barggaha álggus ollu, miellagiddevaš doaibma. Gosaba seepra ráiddáinis ja jurista jurddašanvugiinis beassá.
Áiggeájanasat ruovttus ja olgun luonddus leat vuordimin.
– Vuorddán sakka dan go cuoŋuda ja beasan duoddarii mohtorgielkkáin ja čuoigga bohccuid biebmat ja dolastallat. Geassit dieđus ii oro dat luossabivdu šaddamin, dat lea diehttalas morašlaš ášši dáppe muhto gal olbmot dange áddejit ahte lea dárbu suodjalit luosa.
Vuokko Tieva-Niittyvuopio muitala, ahte miella lea gal maid mátkkoštit, juobe Suomasge jus ii olgoriikkaide vuos beasa. Lihkadeapmi lea šaddamin maid eanet aht' eanet dehálažžan.
– Lášmmohallan, lean áibbas dájáskan dainna go lean ođđasit gávdnan dan. Ja lihkadeamis sáhtán dadjat, ahte goasge ii leat menddo maŋŋit álggahit dan, ii oba badjel 60-jahkásažžange.
Beaivvi ságaid ja Yle Ođđasiid Sámis sáhtát maid guldalit Yle Areenas.
