Kolme hevosta kävelee heinäpaalilta aidan viereen katsomaan, mitä ihmiset puuhaavat pihalla. Juha Jalkanen kantaa hevosille vettä, kuten joka aamu. Anniina Jalkasella on mukana muovikassi, jossa on porkkanoita, tomaatteja ja omenoita - aamupalaherkkuja tilan eläimille.
Tänään ei kuvata sisältöä sosiaaliseen mediaan, mutta tavallisesti se on osa maatilan arkea. Jalkaset hankkivat toimeentulonsa tubettamalla elämästään ja eläimistään.
Suurin osa Jalkasten eläimistä on hankittu tilalle perheen omaksi iloksi. Viimeisen kuukauden aikana sinne on kuitenkin myös pelastettu lopetusuhan alla olleet neljä kania ja hevonen.
Jalkaset perustivat kuukausi sitten eläinsuojelukeskuksen ja sitä pyörittämään oman yhdistyksen. He eivät ole ajatuksineen ainoita: eläinsuojeluyhdistyksiä on perustettu viimeisen viiden vuoden aikana aiempaa selvästi tiuhempaa tahtia.
Aiemmin uusia yhdistyksiä rekisteröitiin harvemmin kuin kerran vuodessa. Viime vuosina yhdistyksiä on syntynyt useita joka vuosi.
Lehmät ja siat kiinnostavat, kanat eivät niinkään
Sosiaalisessa mediassa eläimiin liittyvät sisällöt keräävät massiivisia yleisöjä. Ihmiset haluavat paitsi katsella ja hoitaa eläimiä, myös suojella niitä.
Jalkasten Youtube-tiliä ja heidän muita sosiaalisen median kanaviaan seuraa 40 000 ihmistä. Perhe oli jo pitkään pohtinut, miten someyleisön kautta voisi vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin. ratkaisuna he keksivät perustaa oman eläinsuojeluyhdistyksen, Tarinoiden Tilan.
– Emme halunneet pelkästään kuvata eläimiä someen vaan halusimme tehdä enemmän. Nyt voimme tiliemme kautta jakaa tietoa eläinten oikeuksista ja hyvinvoinnista, Anniina Jalkanen sanoo.
Jalkaset maksavat eläinten hoidon tällä hetkellä omasta pussistaan. Rahankeräyslupa yhdistykselle on vireillä.
Some-suosiosta voi olla iso hyöty varainkeruussa. Pisimpään Suomessa maatilaeläimiä vastaanottaneen eläinsuojelukeskus Tuulispään kokemus on, että sosiaalinen media on mullistanut eläinsuojelun keinot saada varoja.
– Jos vertaa eläinsuojeluyhdistysten varainkeruuta 90-luvulla ja tänä päivänä, niin some on räjäyttänyt sen, Tuulispään perustaja Piia Anttonen kertoo.
Aiemmin eläinsuojelu sai näkyvyyttä vain median armosta, mutta nyt eläinten tarinat ja rahankeruukampanjat ovat koko ajan ihmisten näkyvillä. Se madaltaa kynnystä lahjoittaa.
– Mutta on sattumaa, mitkä videot ja postaukset keräävät suuria yleisöjä. Lehmien, sikojen ja turkiseläinten tarinat ovat suosittuja, mutta kun postaamme kanoista tai kukoista, niitä ei pidetä niin kiinnostavina, Anttonen sanoo.
Tuulispää päätti vuosi sitten palkata yhden ihmisen hoitamaan keskuksen sosiaalisen median tilejä.
Eläinsuojelu saa rahaa enemmän kuin ennen
Suomen suurimmassa eläinsuojelujärjestö SEY:ssä on huomattu ihmisten kiinnostus eläinsuojeluun.
– Meillä on näkyvissä mahdollisuus kasvaa, toiminnanjohtaja Kati White sanoo.
White pitää uusien eläinsuojelukeskustelun ja -yhdistysten perustamista myönteisenä ilmiönä, mutta näkee myös huolenaiheita. Tiedossa on, että hyvää tarkoittaen aloitettu suojelutyö on päättynyt uupumukseen, kun alkuinnostuksessa on otettu liikaa eläimiä hoidettavaksi.
– Aina, kun hankkii eläimiä pitää huolehtia siitä, että osaa hoitaa ne, ja että itsellä on resursseja siihen.
Jalkasten tuoreessa eläinsuojelukeskuksessa on vielä tällä hetkellä niukasti tilaa uusille eläimille. Keväällä on kuitenkin tarkoitus rakentaa uusi, iso eläinsuoja.
– Tilaa järjestetään tarpeen mukaan, Anniina Jalkanen sanoo.
Tarinoiden Tilalla asuu vakituisesti koiria, kissoja, lampaita, kanoja, hevosia, minipossu ja kalkkuna. Neljä kania etsii uusia koteja.
– Kaneja tarjotaan tosi paljon meille etsimään uutta perhettä. Ehkä moni yllättyy siitä, miten vaativa ja tilaa vievä lemmikki pieni ja pörröinen kani on, Anniina Jalkanen sanoo.
Eläinsuojelukeskus on toiminut kuukauden, mutta kaksi asiaa on jo ehtinyt yllättää: työmäärä ja se, miten suuri tarve eläinsuojelukeskukselle on. Jalkaset olivat olleet etukäteen yhteydessä muihin eläinsuojelukeskuksiin ja tiesivät, että eläinten hoito työllistäisi paljon.
– Silti se yllätti, miten ison osan päivästä se oikeasti vie.
Ainakaan vielä nyt Tarinoiden Tila ei ota vastaan vierailijoita. Tilan touhuja voi seurata Instagramissa ja Facebookissa.
– Olisi tosi tärkeää saada tukijoita mukaan toimintaan, Jalkanen sanoo.