Helsingin tonttivuokrat ovat kohoamassa kaupunginlaajuisesti ylöspäin.
Tonttivuokrien nousu markkinahintoihin tarkoittaa kaupungille miljoonia euroja lisää tuloa vuodessa, mutta vuokratonteilla asuville asukkaille korotus tietää tuhansia euroja lisää menoja.
Kumpulan, Käpylän, Koskelan ja Toukolan asuinalueet Helsingissä joutuivat jo pari vuotta sitten Helsingin kaupungin uudenlaisen tonttipolitiikan hampaisiin. Näillä alueilla osa asukkaista on joutunut tekemään toimenpiteitä, jotta he ovat pystyneet maksamaan nousseet tonttivuokransa.
Vaikutukset ovat olleet muun muassa Kumpulassa merkittävät. Tonttien vuokrat ovat jopa viisinkertaistuneet.
Alueita edustava Kanta-Helsingin Omakotiyhdistyksen varapuheenjohtaja Mitri Kitti sanoo, että osan alueen asukkaista on pitänyt miettiä uudenlaisia keinoja löytääkseen tuhansia euroja lisää asuinkustannuksiin vuodessa.
Yle yritti haastatella näitä asukkaita, mutta moni häpeää tilannettaan eikä halua kertoa uusista alivuokralaisistaan tai muusta toiminnasta.
Mitri Kitti ja muut Ylen lähteet kuitenkin kertovat, että moni alueen asukas on muun muassa jakanut talonsa niin, että siihen on syntynyt useampia huoneistoja. Kitin mukaan ennen pandemiaa osa asukkaista piti myös majoitustoimintaa yllä.
– Kun on enemmän asukkaita talossa, vuokraa saa jaettua heidän kesken ja asumiskustannukset pienenevät, Kitti sanoo.
Tulevaisuudessa tonttivuokrat kohoavat koko Helsingissä
Nyt sama ilmiö on tapahtumassa myös muualla Helsingissä. Helsingin kaupunginvaltuusto päätti viikko sitten, että tonttien vuokria nostetaan myös muilla kaupungin alueilla markkinatasolle Kumpulan tapaan.
Vuokria korotetaan sekä uusilla että vanhoilla kerrostalojen ja omakotitalojen tonteilla. Muutos tapahtuu pikku hiljaa, kun vanhat vuokrasopimukset umpeutuvat.
Kaupungin mukaan toiminnalla madalletaan asuntojen hintoja, sillä muuten alhaiset tontin vuokrat korottavat asuntojen hintoja entisestään. Helsingin kaupungin tonttipäällikkö Sami Haapanen sanoo, että samalla kaupunki kerää varallisuutta rakentaa uutta.
Haapasen mukaan maan vuokratulot ovat merkittävä tulo Helsingin kaupungille. Tontin vuokrat tuottavat vuodessa parisataa miljoonaa euroa Helsingille.
– Maan vuokratulot käytetään kaikkien kaupunkilaisten hyväksi. Markkinaehtoista maanvuokraa alhaisempi taso nostaa asuntojen hintoja ja hyödyttää siten vain kohteen rakentajaa tai asunnon nykyistä omistajaa, Haapanen perustelee nostoa.
"Helsinki toimii kuin kiinteistörahasto"
Asukkaat, jotka ovat tunteneet jo tonttien vuokran korotukset nahoissaan, kritisoivat Helsinkiä siitä, että se toimii kuin olisi kiinteistörahasto.
Mitri Kitin mukaan päätöksen tausta-aineistossa on otettu mallia kiinteistörahastojen toiminnasta.
– Kaupunki on katsonut, miten kiinteistörahastot toimivat, ja tuottovaatimusten osalta on otettu mallia niistä, Kitti sanoo.
Kitin mukaan pitäisi käydä periaatteellista keskustelua siitä, mikä on kaupungin tehtävä.
– Onko kaupungin ydintoiminto hallinnoida kiinteistöjä ja kiinteistövarallisuutta, Kitti kysyy.
Helsingin kaupunki kiistää, että se toimisi kuin kiinteistörahasto. Tonttipäällikkö Sami Haapanen sanoo, että se ei pidä paikkaansa. Haapanen huomauttaa, että tulot, jotka kaupunki saa maaomaisuudesta, käytetään kaikkien hyväksi.
– Ei niitä jaeta osinkoina kenellekään, Haapanen sanoo.
"Miksi kiinteistöveroa ei ole nostettu?"
Asukkaat pitävät kuitenkin epäreiluna, että tonttien vuokria on korotettu ja korotetaan, mutta kiinteistöveroa ei.
Tämä tarkoittaa, että ne pääkaupungin asukkaat, jotka asuvat omilla tonteillaan, käytännössä voittavat rahallisesti. Heidän asumiskustannuksensa eivät nouse.
Ostomahdollisuutta vuokratonteilla asuville ei ole annettu, muistuttaa Mitri Kitti. Osa Käpylän ja Kumpulan asukkaista on laskenut, että he voisivat lunastaa käytännössä oman tonttinsa 25 vuodessa. Mutta kaupunki ei ole valmis myymään.
Käpylän ja Kumpulan asukkaat huomauttavat, että käytännössä Helsingin kaupungin tonttivuokran linjaukset voivat johtaa siihen, että Helsingistä tulee tulevaisuudessa vain varakkaiden ihmisten asuinpaikka.
– Kyllä se voi johtaa siihen, että ihmiset joutuvat muuttamaan pois. Korotuksiin voi sopeutua. Mutta jos sopeutuminen ei onnistu – sitten ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin muuttaa muualle, Kitti sanoo.
Lue lisää:
Helsinki moninkertaistaa tonttivuokriaan – Lisälasku on jopa tonneja vuodessa