Kaksi kultaa, kaksi hopeaa ja neljä pronssia toivat Suomelle 16. sijan Pekingin olympialaisten mitalitaulukossa. Vaikka Suomen mitalisaldo oli paras 20 vuoteen, sijoitus on linjassa neljien edellisten talviolympialaisten kanssa: vuonna 2006 Torinossa joukkue oli 19:s, 2010 Vancouverissa 24:s ja 2014 Sotshissa sekä 2018 Pyeongchangissa 18:s.
Suomalaisurheilijat kilpailivat Pekingissä alppihiihdossa, ampumahiihdossa, maastohiihdossa, taitoluistelussa, freestylessa, jääkiekossa, yhdistetyssä, mäkihypyssä ja lumilautailussa. Neljän vuoden takaisten kisojen lajikavalkadista Pekingissä putosivat curling ja pikaluistelu.
Kahdestasta mitalista kuusi tuli maastohiihdosta ja kaksi jääkiekosta. Maastohiihdon saldo oli 1 kulta, 2 hopeaa ja 3 pronssia. Jääkiekko toi puolestaan 1 kullan ja 1 pronssin.
Pekingissä kilpailleen Suomen joukkueen tulosta voi tarkastella monesta vinkkelistä. Yksi sellainen on tulosvertailun rajaaminen lajeihin, joissa suomalaiset olivat mukana.
Näin tekemällä rajataan toki pois merkittäviä talviurheilumaita kuten Hollanti, joka teki heikoimman tuloksensa sitten Vancouverin 2010 kisojen, mutta saalisti silti 8 kultaa, 5 hopeaa ja 4 pronssia. Mitalit tulivat pikaluistelusta, kaukalopikaluistelusta ja mahakelkkailusta – eli useammasta lajista kuin Suomella.
Joka tapauksessa jos tulosten tarkastelussa keskitytään vain suomalaislajeihin, Suomen joukkue on mitalitilastossa kuudenneksi menestynein.
Kun arvioidaan suomalaisten mahdollisuuksia vuoden 2026 Cortina d'Ampezzon ja Milanon talviolympialaisissa, pohdinta menestysehdokkaista kannattaa aloittaa lajeista, joissa suomalaiset olivat Pekingissä edustuskelpoisia. Pekingin tulosten perusteella mitalin saavuttamiseksi neljän vuoden kuluttua suomalaisten päävastukset tulevat Norjasta, Venäjältä ja Ruotsista.
Lue myös: