Suomessa on monessa kaupungissa vanhoja puutaloja, joiden suojelutarpeesta on kiistelty pitkään ja hartaasti.
Esimerkiksi Savonlinnassa pääkadun varrella sijaitsevien Hulikan korttelin puutalojen kohtalo on ollut valituskierteessä jo vuosikausia. Puutalot ja tontin omistaa Savonlinnan kaupunki, joka on kaavaillut puutalojen paikalle kerrostaloa.
Museovirastosta vahvistetaan, että puutalojen kohtalo ei ole poikkeuksellinen Suomessa. Kulttuuriympäristöpalvelujen osastonjohtaja Ulla Salmela sanoo 60- ja 70-lukujen purkuaallosta selvinneiden kaupunkikeskustojen vanhojen puutalojen olevan usein jonkinlaisia jäänteitä.
– Yksittäisinä ne jäävät helposti kiinteistökehityksen ja keskustojen rakentamispaineiden jalkoihin. Kuntien tai yksityisten heikosta halusta tai mahdollisuuksista ylläpitää kiinteistöjä seuraa rapistumista.
Salmela sanoo tapauksia löytyvän ympäri Suomea: yksittäisiä kohteita on esimerkiksi Turussa, Kotkassa, Lappeenrannassa, Helsingissä ja Mikkelissä.
Savonlinnassa Hulikan korttelin puutaloista on purkulupahakemus vetämässä.
– Kaupunki ei ylläpidä näitä rakennuksia tällä hetkellä mitenkään, tekninen johtaja Kari Tikkanen kertoo.
Viimeksi helmikuussa ympäristöministeriö päätti, että Hulikan korttelin rakennuksia, Hulikan ja Solmun taloja, ei suojella. Nälkälinnanmäki-seuran hallitus valittaa päätöksestä Itä-Suomen hallinto-oikeuteen.
Jo aiemmin Etelä-Savon Ely-keskus on päättänyt, että taloja ei suojella rakennusperintölailla. Ely-keskuksen mukaan asemakaava-alueella sijaitsevien talojen suojelu pitäisi tehdä asemakaavalla.
Nälkälinnanmäki-seuran varapuheenjohtaja Luise Liefländer-Leskinen harmittelee pattitilannetta. Seura perustettiin vuonna 2012 vaalimaan Savonlinnan Nälkälinnanmäen ja kaupunkikeskustan kulttuuri- ja rakennusperintöä ja kaupunkiluontoa.
– Hulikan ja Solmun talot ovat osa Savonlinnan historiaa, Liefländer-Leskinen sanoo.
Valtuustoaloite puutalojen säilyttämiseksi
Savonlinnan kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna 2016 Hulikan korttelin puutalojen paikalle kerrostalokaavan, joka mahdollistaa viisikerroksisen talon rakentamisen tontille. Kaava tuli valitusten jälkeen lainvoimaiseksi vuonna 2017.
Puutalojen purkamista on perusteltu sillä, että kaupungilla ei ole näköpiirissä käyttöä taloille entisöityinäkään.
– Kaupunki saisi kaksi todennäköisesti hyvin viehättävää rakennusta, mutta mihin kaupunki niitä käyttäisi, Tikkanen kysyy.
Nyt puutalojen säilyttämiseksi on tehty valtuustoaloite, jossa esitetään purkulupahakemuksen perumista ja kaavamuutosta.
– Kaupunginhallituksen tulisi siinä tapauksessa käynnistää kaavoitus uudestaan, Tikkanen sanoo.
Valtuustoaloitteen lisäksi puutalojen suojelemiseksi on tehty hiljattain myös kuntalaisaloite.
Osa kulttuurihistoriallista kokonaisuutta
Vanhat puutalot sijaitsevat entisellä Olavintorilla pääkadun varrella nykyistä kaupungintaloa vastapäätä. Hulikan ja Solmun talot ovat osa kulttuurihistoriallista kokonaisuutta, johon kuuluvat niiden lisäksi Pikkukirkko (1846), Oopperajuhlien toimisto eli vanha kaupungintalo (1853) sekä nykyisen kaupungintalon vanha puoli eli vanha lyseo (1890).
Savonlinnalainen rakennusperinnön asiantuntija Maria Luostarinen kertoo, että Hulikan talo on arvotettu paikallisesti merkittäväksi.
– Sille ei ole annettu valtakunnallista eikä maakunnallistakaan arvoa, vaikka se on merkityksellisellä paikalla Savonlinnan hallintotorin laidalla lähellä kaupungintaloa. Jo se on mielestäni aikamoinen meriitti.
Museovirastosta kerrotaan, että kaavoituksella suojellut tai kaavoituksen yhteydessä kiistellyiksi nousevat rakennukset ovat ensisijaisesti alueellisten vastuumuseoiden työtä. Vuonna 2010 Savonlinnan maakuntamuseo teki rakennusinventoinnin ja arvioi Hulikan talon rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti merkittäväksi kohteeksi.
Savonlinnan kaupungilla olisi siis ollut mahdollisuus suojella talot kaavoituksessa. Myös Etelä-Savon rakennusperintöyhdistys on ollut mukana puutalojen suojelukeskustelussa.
– Lähdimme aikoinaan Nälkälinnanmäki-seuran kanssa valittamaan siitä, että kaavoituksessa ei huomioitu suojeluvaihtoehtoa näille rakennuksille, Maria Luostarinen kertoo.
Puutaloja on yritetty kaupata
Kymmenen vuotta sitten Savonlinnan kaupunki yritti kaupata Hulikan korttelin taloja. Toiveissa oli, että joku ostaisi tai siirtäisi talot.
– Silloinkin taustalla oli valitukset. Yhdistyksiltä tai yksityisiltä henkilöiltä ei löytynyt ostohalukkuutta, että olisimme voineet siirtokaupan tehdä, tekninen johtaja Kari Tikkanen sanoo.
Maria Luostarisen mielestä alueelle suunniteltu täydennysrakentaminen voisi olla vähemmän massiivista, että ympäristön ominaispiirteet säilyisivät.
Luise Liefländer-Leskinen näkee Hulikan talolla tulevaisuuden esimerkiksi käsityöläisten ja pienen kahvilan tilana.
– Siinä takana voisi olla ulkona tuoleja ja ympärillä vihreää. Se olisi aivan mahtavaa.
Hulikan talo on rakennettu asunnoksi vuonna 1864. Talolla on monipuolinen historia: siinä on toiminut muun muassa rautakauppa, kirjasitomo, kirjakauppa sekä taiteilija- ja lahjatavarakauppa.
Nyt Hulikan talo on ollut tyhjillään reilut pari vuotta. Viimeisimpänä talossa toimi vuokralla kirpputori.
– Asuinrakennuksena se on yksi Savonlinnan vanhimpia, Maria Luostarinen kertoo.
Entisöinnin kustannusarvioissa eroja
Savonlinnan kaupungin teknisen johtajan Kari Tikkasen mielestä Hulikan korttelin puutalojen entisöinnissä pitäisi varautua 1,5–2 miljoonan euron kustannuksiin. Rakennusperinnön asiantuntijalla on erilainen arvio entisöintikustannuksista.
Maria Luostarisen mielestä puhutaan sadoistatuhansista euroista. Hän muistelee kymmenen vuotta sitten molempien rakennusten korjaamisen hinnaksi arvioidun miljoona euroa.
– Mielestäni se on vielä tänä päivänäkin vähän ylimitoitettu arvio. Kyllä niistä vähemmälläkin käyttörakennukset saa. Alle miljoonalla eurolla saa jo hyvin paljon aikaan, Luostarinen sanoo.
Kari Tikkasen mielestä ei voida puhua kunnostuksesta, vaan uudisrakentamisesta.
– Tämä on purettava kivijalkaa myöten ja rakennettava kaikki uudestaan. On aloitettava ihan maanpinnasta tai jopa sen alapuolelta.
Maria Luostarinen on eri mieltä. Hän kertoo Hulikan talon olevan hirsirunkoinen rakennus ja vakaalla kivijalalla, eikä sitä hänen mielestään tarvitse perustuksista lähtien uudelleen rakentaa.
– Kengityksellä selvitään, mutta sitä voi kadun varrella olla kohtuullisen paljon. Solmun talo on asia erikseen: se on paljon heikommassa kunnossa, Luostarinen arvioi.
Kulttuurihenkilöstä puutalojen pelastaja?
Nälkälinnanmäki-seuran varapuheenjohtajan Luise Liefländer-Leskisen mielestä nykyisin osataan nähdä kulttuurihistoriallisten rakennusten arvo.
Hän muistuttaa, että aikoinaan jopa Olavinlinnaa oltiin purkamassa. Arkkitehti Constantin Kiseleff kuitenkin päätti toisin: hän suunnitteli ja johti Olavinlinnan kunnostustöitä 1870-luvulla.
Viimeisimpänä kauppaneuvos Kyösti Kakkonen on palauttanut yli 120-vuotiaan Rauhalinnan alkuperäiseen loistoonsa.
– Ehkä näidenkin puutalojen suhteen tarvitaan sellainen kulttuurihenkilö, joka on valmis satsaamaan niihin. Myytäisiin tontti edullisemmin sillä edellytyksellä, että puutalot korjattaisiin, Liefländer-Leskinen sanoo.
Museovirastosta kerrotaan, että Suomesta löytyy kaupunkikeskustoissa myös hyvin säilyneitä puutalokokonaisuuksia. Kulttuuriympäristöpalveluiden osastonjohtaja Ulla Salmela nostaa esimerkeiksi Porvoon, Vanhan Rauman, Uudenkaupungin, Loviisan ja Tammisaaren.
– Säilyneet puutaloalueet ovat merkityksellisiä osana kaupunkikuvaa myös kaupunkilaisten näkökulmasta. Monet niistä ovat suosittuja asuinalueinakin, hän sanoo.
Salmela lisää monilla puutalokokonaisuuksilla olevan valtakunnallistakin merkitystä, Vanhalla Raumalla myös kansainvälistä merkitystä arvokkaana maailmanperintönä.
Luise Liefländer-Leskisen mielestä Savonlinna voisi ottaa mallia esimerkiksi Joensuusta, jossa puutalokortteli sijaitsee ihan kaupungintaloa ja teatterirakennusta vastapäätä. Puutalokortteliin rakennettiin kaksi kerrostaloa.
– Joensuussa tontti myytiin sillä edellytyksellä, että puutalot säilyvät ja ne kunnostetaan.
Hän kuvailee aluetta turistinähtävyydeksi.
– Siellä on käsityökortteli ja kahviloita. Täällä Savonlinnassakin voisi olla jotakin samankaltaista.
_Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 9.3. klo 23:een saakka.
Täsmennetty 10.3.klo 16:14 Etelä-Savon Ely-keskuksen päätöstä. Ely-keskus päätti, että Hulikan korttelin taloja ei suojella rakennusperintölailla. Lisätty linkki ja Ely-keskuksen kanta, että asemakaava-alueella sijatsevien rakennusten suojelu pitäisi tehdä asemakaavalla._
Lue myös: