Artikkeli on yli 4 vuotta vanha

Venäjän maabrändi on nyt katastrofaalisen huono ja se on johtanut kaikkien elämänalueiden boikotointiin – pelkkä maassa olo on mainehaitta

Venäjällä toimiminen on nykytilanteessa brändeistään tarkoille yrityksille hirmuinen imagoriski, katsovat brändiasiantuntijat. Venäläisten tuotteiden poisto valikoimasta tai viennin keskeyttäminen eivät enää riitä.

Vasen kuva: Zvezdny bakery, Fazerin-konsernin tytäryhtiö Moskovassa. Oikealla: Pauligin kahvipaahtimo Tverissä venäjällä
Vasen kuva: Zvezdny bakery, Fazer-konsernin tytäryhtiö Moskovassa. Oikealla: Pauligin kahvipaahtimo Tverissä Venäjällä. Kuva: Marina Lystseva / ITAR TASS
  • Minna Pantzar

Venäläinen vodka on kadonnut Alkosta, venäläiset saunavihdat ja monet muut tuotteet kauppojen hyllyiltä ja bensanostajat Lukoilin omistamasta Teboil-huoltoasemaketjusta. Yritykset ovat vastanneet näin asiakkaiden vaatimuksiin ja boikotteihin.

Moni yritys on myös lopettanut viennin Venäjälle.

Mutta enää sekään ei riitä.

Hyökkäysvaltiossa ei saisi tehdä bisnestä lainkaan.

Ylen kysely, jossa selviteltiin mitä suurimmat Venäjällä toimivat suomalaisyritykset aikovat nykytilanteessa tehdä kirvoitti vilkkaan keskustelun.

Lue lisää: Tässä ovat Venäjän 20 suurinta suomalaisyhtiötä – moni jatkaa liiketoimintaa sotivassa maassa, vaikka kotimaassa Venäjän toimet tuomitaan

Huutia yleisökommenteissa saivat esimerkiksi Nokian Renkaat, S-ryhmä, Fazer ja Paulig.

– Eipä maistu enää Fazerin kotimaiset pullat ja kovasti on kitkerää Pauligin kahvikin tästä lähtien, toteaa nimimerkki "Kuka mitä häh".

Nimimerkki "Wääräjärvi" käynnisteli puolestaan boikottia S-ryhmää kohtaan:

– S-ryhmän on syytä lopettaa välittömästi kaikki liiketoimintansa Venäjällä. Irtisanon osuusomistajuuteni HOK-Elannossa sekä pankkitalletukseni S-pankissa, jos S-ryhmä ei välittömästi ilmoita Venäjän toimintojensa lopettamisesta.

Keskustelupalstojen ja somen kritiikki on varmasti kuultu ja lienee osaltaan vaikuttanut, sillä SOK tiedotti perjantaina, että se luopuu liiketoiminnasta Venäjällä.

Kyse ei ole pikkujutusta, sillä SOK:lla on Pietarissa 16 Prismaa, kolme Sokos Hotellia sekä noin 1000 työntekijää.

Saila Saraniemi.
Brändimarkkinoinnin professorin Saila Saraniemen mukaan ennen yrityksiä ryöpytettiin somessa lapsityövoiman käytöstä tai verojen välttelyistä. Nyt riittää että ylipäätään toimii Venäjällä. Kuva: Oulun yliopisto

Brändiprofessori ei ole boikottipuheista ja yritysten nopeista reaktioista yllättynyt.

– Kuluttaja-aktivismilla on nähty olevan vaikutusta ja valtaa. Esimerkiksi tilausvideopalvelu Netflix painostettiin tilauksia perumalla ryhtymästä Venäjän valtiollisen median äänitorveksi. Tässä tilanteessa ihmiset haluavat tehdä jotakin joka koetaan tärkeäksi ja tämä on siihen yksi keino, sanoo brändimarkkinoinnin professori Saila Saraniemi Oulun yliopistosta.

Tulistuminen yritysten toimintaan on nykyaikaa.

– Trendinä on ollut jo pitkään, että ihmiset haluavat ilmaista osto- ja kulutusvalinnoillaan omia arvojaan, mutta näen tässä senkin, että ihmiset kokevat nyt vahvasti ja haluavat heti tehdä jotakin asian eteen. Boikotti on sellainen helposti toteutettava keino omassa arjessa, toteaa palvelujen ja kaupan apulaisprofessori Elina Närvänen Tampereen yliopistosta.

Lue lisää: Analyysi: Venäjän hyökkäyksen tuomitseminen on yrityksille helppoa kotimaassa mutta vaikeaa Venäjällä

Venäjä hirmuinen riski maineelle

Boikottien kesto on sitten toinen juttu. SOK:n nopea reagointi saatetaan antaa äkkiä anteeksi professorit arvelevat.

– Jos yritykset eivät reagoi tähän tilanteeseen ja vaan jatkavat entiseen malliin, niin se voi vaikuttaa brändiin huomattavan negatiivisesti. Nyt yrityksillä on vielä aikaa reagoida. Asiakkaat varmasti palaavat, jos yritykset tekevät toimenpiteitä, sanoo Närvänen.

Venäjällä toimiminen nykytilanteessa on joka tapauksessa brändeistään tarkoille yrityksille hirmuinen imagoriski.

– Venäjän maabrändi on nyt katastrofaalisen huono. Se on johtanut Venäjän kaikkien elämänalueiden boikotointiin. Tämä on yhden maan osalta laajuudessaan aivan ainutlaatuista, Saraniemi sanoo.

Huono maine uhkaa puolestaan tarttua kaikkiin siellä toimiviin eli myös suomalaisyrityksiin.

– Ennen yritysten ympärille saattoi syntyä kohua ja someryöpytystä lapsityövoiman käytöstä tai verojen välttelyistä. Nyt riittää että ylipäätään toimii Venäjällä. Se on tässä todella poikkeuksellista, Saraniemi sanoo.

Elina Närvänen.
Apulaisprofessori Elina Närväsen mukaan yritysten pitää nyt olla avoimia viestinnässään. Jos aikoo vetäytyä Venäjän markkinoilta, pitää kertoa tarkasti mitä se käytännössä tarkoittaa ja merkitsee yrityksen liiketoiminnassa. Kuva: Tampereen yliopisto

Yrityksillä käynnissä tarkka punninta

– Yritysten pitää nyt punnita kumman iskun kestävät eli mainehaitan aiheuttaman imagotappion vai liiketoiminnan menetykset Venäjällä, Närvänen sanoo.

Venäjän toimintojensa kohtaloa miettivissä yrityksissä on myös tärkeä muistaa perustella ja selittää ratkaisut hyvin ja etenkin silloin jos toimiminen Venäjän markkinassa jatkuu.

Lue lisää: Fortum ei tee uusia investointeja Venäjälle, mutta nykyinen toiminta jatkuu normaalisti – toimitusjohtaja: "Emme voi lopettaa sähkön ja lämmön tuottamista ihmisille"

– Luulen, että jollain aikavälillä tilanne tasoittuu, mutta juuri nyt ja tällä hetkellä yritysten viestinnällä on tärkeä rooli. Viestinnässä on tärkeintä läpinäkyvyys työntekijöille Venäjällä ja toisaalta asiakkaille Suomessa. Kerrotaan ratkaisuista kriisiviestinnän periaatteita noudattaen, Saraniemi sanoo.

– Yritysten pitää vastata asiakkaiden huoliin asiasta. Kertoa suunnitelmista, päätösten perusteluista ja käydä keskustelua. Avoimuus on aina myönteinen asia ja auttaa asiakkaita pohtimaan miksi jatkaisivat asiakkuutta, sanoo Närvänen.

Lue lisää:

Öljyjätti Lukoil vaatii sodan pysäyttämistä, öljyn hinta huippulukemissa, useat suomalaisyritykset lähdössä Venäjältä – seurasimme talousreaktioita

Polttoainekauppiaiden edunvalvontajärjestö katsoo Teboil-boikotin iskevän väärään kohteeseen

Venäjän hyökkäys Ukrainaan näkyy kauppojen hyllyillä Suomessa – muun muassa Alko, S-ryhmä ja Kesko poistavat myynnistä venäläisiä tuotteita

Näin Teboil-yrittäjät kommentoivat boikottia: "Emme ole ajaneet panssarivaunua mihinkään, eikä me edes tankattu sitä"

Marin: Energiariippuvuudesta Venäjään irtauduttava "niin nopeasti kuin mahdollista", Fennovoiman ydinvoimalahanke "ei etenemässä"

Aiheesta voi keskustella sunnuntaihin 6.3. klo 23 saakka.