Kouvolan rautatie- ja maantieterminaali on kauttaaltaan lumen peitossa. Vähintään yhtä paksu epävarmuuden varjo verhoaa nyt koko terminaalin tulevaisuutta.
Kouvolan RRT:n rakentaminen alkoi vuonna 2019. Terminaalin idea on, että siellä voidaan siirtää tavaraa kuljetusmuodolta toiselle. Pääasiassa ajatuksena on ollut lastata tavaraa junista rekkojen kyytiin, mutta myös lastin liikuttelu rekoista juniin tai rekoista rekkoihin onnistuu.
Aluksi terminaalia markkinointiin Kiinan-junien risteyskohtana. Sittemmin tähtäimessä on ollut Venäjän-liikenne. Vielä syyskuussa projektipäällikkö Tero Valtonen arvioi Ylelle, että Venäjältä saadaan liikennettä terminaaliin.
Tilanne kuitenkin muuttui radikaalisti, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan kolme viikkoa sitten.
Aalto-yliopiston logistiikan professori ja tieto- ja palvelujohtamisen laitoksen johtaja Markku Kuula arvioi, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on laittanut kaikki suunnittelun aikaiset laskelmat Kouvolan RRT:n osalta uusiksi.
– Laskelmat, miten tästä on saatu kannattava ja mitkä ovat olleet odotukset, ovat menneet uusiksi. Suuri osa hyvistä potentiaalisista tekijöistä on kadonnut, Kuula sanoo.
Venäjän ja Pietarin valtavan talousalueen läheisyys oli Kouvolan RRT:n suurimpia etuja. Kuulan arvion mukaan terminaalia ei ollut tarkoitus hyödyntää vain tavaravientiin muualle Eurooppaan vaan käyttää terminaalia myös uudelleenreitityspaikkana, josta rahtia palautuu lähialueelle Venäjälle.
Esimerkiksi Kiinasta tuleva arvokas tavara olisi Kouvolassa purettu junista rekkoihin, pakattu pienempiin eriin ja kuljetettu takaisin Pietarin alueelle.
– Jos meillä on vientikieltoja, että tietynlaisia tuotteita ei saa viedä, tämä ei tule toimimaan.
Kouvolassa halutaan kuitenkin uskoa, että kriisissä on myös mahdollisuus.
Aika auttaa sopeutumaan
Rautatie- ja maantieterminaalia aikoinaan suunnitellut ja sen riskejä arvioinut ryhmä tunnisti jo varhaisessa vaiheessa, että maailmanpoliittinen tilanne on yksi suuri riski terminaalin tulevaisuuden kannalta. Kukaan ei tietenkään toivonut eikä odottanut, että riski realisoituisi.
– Jos junaliikenne itärajan yli pysähtyy totaalisesti, sillä on selvä vaikutus siihen, miten Kouvolan terminaali pystyy hyödyntämään Euroopan ja Aasian välistä kuljetuskäytävää, Kouvolan kaupungin kehitysjohtaja Petteri Portaankorva sanoo.
Railgate Finlandin toimitusjohtaja Kimmo Niemi uskoo, että aika auttaa sopeutumaan muuttuneisiin olosuhteisiin ja kuljetusmääriin. Hän kuitenkin korostaa, ettei kukaan halua Ukrainan sodan pitkittyvän, vaan loppuvan nopeasti.
Railgate Finland on Kouvolan kaupungin kehittämisyhtiön Kouvola Innovationin tytäryhtiö, joka hallinnoi rautatie- ja maantieterminaalia.
– Logistiikka-alan yritykset etsivät muita mahdollisuuksia. Vaikka yksi ilmansuunta on pienemmässä volyymissa, todennäköisesti muut ilmansuunnat jollain tavalla kompensoivat, Niemi arvioi.
Rekkakuljetuksia rautateille?
Saksasta on oltu Petteri Portaankorvan mukaan yhteydessä Kouvolaan Venäjän Ukrainaan aloittaman hyökkäyksen jälkeen ja selvitetty kuljetusten siirtoa raiteille hyödyntäen mahdollisesti Kouvolan RR-terminaalia.
Kouvolassa toivotaan nyt, että kaupunki pääsisi hyötymään yritysten Venäjä-paosta. Suomi ja Kouvola voivat näyttäytyä turvallisena ympäristönä, jonne varastoida ja jossa käsitellä rahtia.
Kimmo Niemi uskoo, että kauttakulkuliikenne on ensimmäinen tapa viedä tavaroita idän suuntaan, kun kriisi ja pakotteet lievenevät.
– Se on mahdollisuus RR-terminaalille ja toiminnalle, jossa lastia käsitellään Venäjän ulkopuolella, mutta ollaan kuitenkin hyvin lähellä ja markkinoiden äärellä, Niemi sanoo.
Varastoinnin lisäksi yritykset voisivat pystyttää Kouvolaan tuotantoaan. Portaankorva mainitsee esimerkkinä Venäjällä toimineen Nokian Renkaat, jonka tuotteet menevät kansainvälisille markkinoille.
– Jokin tuotantolaitos, joka on ollut Venäjällä, siirtyisi Suomeen ja vaikkapa Kouvolaan hyvien logististen yhteyksien varrelle.
Portaankorva uskoo, että Kouvolan RRT:tä voitaisiin hyödyntää myös kotimaan kuljetuksissa.
– Tiedämme, mikä on tämänhetkinen polttoaineen hintataso. Suomessa tullee harkittavaksi tilanne, että täällä kannattaa siirtää pitkän matkan kuljetuksia enemmän raiteille.
Kiinalla on vaikutusvaltaa
Aalto-yliopiston logistiikan professori Markku Kuula ei usko, että kuljetuksia kotimaassa siirrettäisiin rekoista juniin. Suuri osa rekkaliikenteestä perustuu päivittäistavarakaupan kuljetuksiin, jotka kulkevat keskusliikkeiden keskusvarastojen kautta.
– Toinen on teollisuus. Jos ajattelemme paperi- ja muuta teollisuutta, kyllä niillä on tarkoitus kuljettaa tuotteet suoraan satamiin. Tulisi yksi lastaus lisää ja aikaa menisi jonkin verran lisää, jos ne pysäyttäisivät kuljetuksen Kouvolaan.
Todennäköisenä Kuula ei näe myöskään sitä, että Venäjältä lähteneet yritykset sijoittaisivat tuotantoaan Kouvolaan.
Venäjän kaupan ja markkinoiden varaan tulevaisuutta ei kannata tällä hetkellä Turun yliopiston kauppakorkeakoulun professorin Kari Liuhdon arvioiden mukaan laskea. Hänen mielestään suomalaisten olisi hyvä tiedostaa, että vienti Venäjälle supistuu tämän vuoden aikana pieneen ja pysyy pitkän aikaa minimaalisena. Tuonti riippuu Venäjästä.
Tulevaisuutta ajatellen oleellista on, mitä tapahtuu presidentti Vladimir Putinille. Liuhdon mukaan Venäjän johdossa pitäisi olla lännen silmissä uskottava henkilö ennen kuin pakotteita aletaan purkaa.
– [Tilanne] kestää jopa parhaimmassa tapauksessa pitkään. Ei kannata uskotella itselleen, että kun painajainen on ohi, kesällä tai syksyllä alettaisiin käydä normaalisti kauppaa venäläisten kanssa.
Nurminen Logisticsin operoimia Kiinan konttijunia kulkee edelleen Venäjän läpi Suomeen, vaikka kuljetusmäärät notkahtivat heti Ukrainan sodan alettua.
Venäjä kuuntelee Kiinaa, joten junien kulku Aasiasta Eurooppaan Venäjän kautta voi Liuhdon mukaan säilyä, mikäli Kiina katsoo sen itselleen riittävän arvokkaaksi.
– Onko rautatieyhteys Kiinalle välttämätön? En ole ihan vakuuttunut. Monet [kuljetukset] voidaan hoitaa laivojen avulla.
Terminaalin rakentaminen jatkuu
Kouvolan rautatie- ja maantieterminaalin ydin on yli kilometrin mittainen lastauslaituri. Saman verran on mittaa myös tavarajunilla, joiden on kaavailtu pysähtyvän sen viereen.
Kouvolan kaupunki käyttää rautatie- ja maantieterminaaliin 28 miljoonaa euroa. Lisäksi EU on myöntänyt RR-terminaaliin yhdeksän miljoonaa ja valtio 4,4 miljoonaa euroa.
Kriisistä huolimatta rakennustyöt jatkuvat. Terminaali on tarkoitus ottaa käyttöön ensi vuonna.
Sekä kaupungin kehitysjohtaja Petteri Portaankorva että Railgate Finlandin toimitusjohtaja Kimmo Niemi korostavat, että logistiikkaterminaali on vuosikymmenten päähän ulottuva investointi. Kriisi ei tarkoita, että investointi olisi huono, koska vuosikymmenessä ehtii tapahtua paljon asioita.
– Teemme nyt uutta kuivasataman toimintamallia ja -konseptia, joka on muualla Euroopassa vallitseva käytäntö, mutta Suomessa vielä alkutekijöissään. EU:lla on hyvin vahva tahto siihen, että tämä saadaan valmiiksi ja kriisistä huolimatta Euroopan logistinen verkko kehittyy, Niemi sanoo.
Terminaalin tulevaisuus näyttää kuitenkin tällä hetkellä epävarmalta. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun professorilla Kari Liuhdolla on kehotus maakuntaliitoille.
– Ottaisin maakuntien johdosta tulevaisuuden suunnittelusta vastaavia, yrityksiä ja mahdollisesti tutkimusporukkaa miettimään, mikä on realismia tulevaisuudessa.
Voit keskustella aiheesta perjantaihin 18.3. klo 23:een asti.