Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Musti ja Mirri ei ole poikkeus. Kurjista työoloista ovat kertoneet muun muassa pikaruokaketju Hesburgerin, kahvilaketju Espresso Housen ja alusvaateketju Change Lingerien työntekijät.
Ylen MOT-toimitus haastatteli 45 palvelualan työntekijää näistä yrityksistä. Tarkoitus oli selvittää, mistä ongelmat johtuvat ja johtiko julkisuus ongelmien korjaamiseen.
Ilmeni, että ongelmia on edelleen. Selvitys paljasti myös uusia ongelmia, kuten työntekijöiden tarkoituksellista hiljentämistä.
Mustin ja Mirrin työntekijöitä on vuosien ajan harmittanut se, että kaikista työtehtävistä ei ole maksettu palkkaa.
Osa ketjun myyjistä työskentelee monessa myymälässä laajalla alueella. Myyjiä on paljon, avaimia vähän. Siksi joissain myymälöissä käytäntönä on ollut, että aamuvuoroon tuleva järjestää avaimet itse vuoroa edeltävänä päivänä.
Musti ja Mirri ei ole kuitenkaan maksanut avaintenhausta palkkaa, vaikka työsuojeluviranomaisen mukaan pitäisi.
– Se oli vähän kuin pakollinen ja palkaton työvuoro, johon meni oma aikansa pari kertaa viikossa. Etenkin jos ei ollut omaa autoa, kertoo Mustin ja Mirrin entinen työntekijä Salla.
Musti ja Mirri alkoi maksaa avaintenhausta keväällä 2021, Sallan ja muiden työntekijöiden asiaa koskevien valitusten jälkeen.
Salla lopetti työt Mustilla ja Mirrillä kesällä 2021. Sen jälkeen hän on pyytänyt tekemistään avaintenhakureissuista takautuvasti korvausta. Sallan ammattiliiton lakimiehen mukaan Mustin ja Mirri on Sallalle velkaa noin 300 euroa.
Musti ja Mirri suostui maksamaan, yhdellä ehdolla: Sallan tulisi pitää suunsa kiinni asiasta.
– Minua koitetaan maksaa hiljaiseksi, Salla sanoo.
Salla ei halunnut luopua sananvapaudestaan muutaman sadan euron takia.
– En suostu vaikenemaan. Siellä on paljon ystäviä töissä, jotka on riippuvaisia niistä tuloista. Eli asemassa, jossa ongelmista ei voi puhua.
Musti ja Mirri ei ollut maksanut Sallalle euroakaan tämän jutun julkaisuhetkellä.
Moni MOT:n haastattelema Mustin ja Mirrin työntekijä on sitä mieltä, että työnantaja ei kuuntele työntekijöiden huolia, tai vähättelee niitä.
Annan ongelma oli liian iso työmäärä: työsopimukseen oli kirjattu viikon työmääräksi 15 tuntia. Annalle kuitenkin määrättiin jatkuvasti yli 25-tuntisia viikkoja.
Annalla oli jo valmiiksi ikävä kokemus burnoutista, joten hän pyysi pomoiltaan toistuvasti tuntien vähentämistä. Pienemmän työmäärän sijaan Anna sai lähtöpassit.
Potkujen syy on Annalle selvä.
– Juttelin muiden myyjien kanssa epäkohdista ja toin niitä myös esille.
Työsopimuksen purkutilaisuudessa Anna yritti toistuvasti saada esihenkilöiltään perusteita potkuille. Yle on kuullut nauhoitteen tapahtumasta. Tilaisuudessa ei annettu yhtäkään suoraa syytä potkuille.
Työnantajan kokonaisarvio Annan työsuorituksesta perustui koeaikakeskusteluihin, joita Anna oli käynyt pomojensa kanssa.
MOT kävi läpi keskusteluista tehdyt muistiot. Niissä muun muassa listataan yksittäisiä työtehtäviä, joissa Anna kaipaa lisäharjoitusta. Annan mukaan muistioissa esitetään väitteitä, jotka eivät pidä paikkansa.
Selvää on se, että Annan ja hänen pomojensa henkilökemiat eivät osuneet yksiin.
– Mielestäni siellä työpaikalla on kulttuuri, että leikitään, että on hyvät välit myymäläpäällikköön. Puhutaan mukavasti, laitetaan hymiöitä viesteihin, kaikki on ihanaa. En tarvitse mitään tuommoista. Vaadin asiallista kohtelua.
Laki ei aseta kummoisia rajoitteita koeajalla olevan työsopimuksen purkamiseen. Työsopimusta ei saisi purkaa syrjivin tai “epäasiallisin” perustein.
Mustilla ja Mirrillä koeaikajakson pituus on kuusi kuukautta.
– Ei kukaan tietenkään halua tuoda julki ongelmia, kun lopputulos on tämä.
MOT:n selvitys osoittaa muitakin ongelmia Mustin ja Mirrin työoloissa. Musti ja Mirri on esimerkiksi edellyttänyt uusia työntekijöitä opiskelemaan ketjun "Campus-kursseja" omalla ajallaan, ennen varsinaisen työperehdytyksen alkua.
Musti Groupin Suomen toiminnoista vastaava johtaja Daniel Pettersson ei kommentoi yksittäistapauksia, kuten Annan työsopimuksen purkua ja Sallan painostusta. Myös yhtiön HR-päällikkö Johanna Pihlajamäki sanoo, ettei voi työnantajana kommentoida Sallan tapausta.
Petterssonin mukaan on kuitenkin selvää, että näin ei pitäisi toimia.
– Haluan rohkaista kaikkia työntekijöitä ottamaan yhteyttä minuun, jos on asioita, joista he haluavat puhua. Jos olemme tehneet jotain väärin, haluamme korjata asian.
Pettersson sanoo, että Musti ja Mirri on myös jo reagoinut ongelmiin ja haluaa puuttua epäkohtiin nopeasti.
Ketju on esimerkiksi alkanut maksaa työntekijöille avaintenhausta. Campus-kursseja ei enää tehdä kotona, vaan työajalla. Henkilökunnalle on myös painotettu, että yksin vuorossa olevilla myyjillä on oikeus sulkea liike ruokatauon ajaksi.
MOT:n tietojen mukaan työntekijät ovat kuitenkin yrittäneet kertoa ongelmista johdolle jo vuosien ajan. Miksei ongelmia ole siis korjattu aiemmin?
– En tiedä, näin ei pitäisi olla. Organisaatiossamme ei ole ehkä ollut täysin selvää aiemmin, miten käsitellä tällaisia asioita. Meidän pitää nyt panostaa siihen. Otamme tämän hyvin vakavasti.
Olisi väärin sanoa, että Hesburgerin työoloja koskenut keskustelu ei olisi johtanut toimenpiteisiin.
Hesburger on muun muassa palkannut lisää työvoimaa, supistanut tuotevalikoimaa, ja ottanut käyttöön Whistleblower-ilmoitusjärjestelmän työntekijöiden anonyymejä yhteydenottoja varten, kertoo varatoimitusjohtaja Jari Vuoti.
– Meille on tärkeää, että henkilökunta jaksaa ja voi hyvin, Vuoti sanoo.
Ylen haastattelemilla Hesburgerin työntekijöillä on toisenlainen käsitys tilanteesta. Heidän mukaansa osassa ravintoloita on edelleen niin kova kiire, että lyhyidenkin taukojen pitäminen on hankalaa.
Monia työntekijöiden väitteitä oli mahdoton varmistaa. Esimerkiksi työehtosopimusta rikkova ohjeistus annetaan usein suullisesti, joten todisteita ei jää.
Tästä syystä käytimme poikkeuksellista tiedonhankintametodia: MOT:n avustaja pestautui töihin Hesburgerin ravintolaan muutaman vuoron ajaksi.
Heti työhön perehdytyksessä ilmenee, että ravintoloiden ongelmia ei ole saatu kitkettyä.
Ravintolapäällikkö kertoi ravintolatyöntekijäksi pestautuneelle MOT:n avustajalle, että kahdeksan tunnin vuoroon sisältyy yksi 15 minuutin tauko, ja että viiden tunnin vuoron aikana ei pidetä taukoja ollenkaan.
Työehtosopimus kuitenkin määrää ravintola-alan työntekijöille huomattavasti enemmän lepoaikaa.
Toinen huomiota herättävä asia oli Hesburgerin työsopimus. Se käytännössä kieltää työntekijöitä puhumasta työhön liittyvistä ongelmista julkisesti.
Hesburgerin varatoimitusjohtaja Jari Vuoti perustelee puhumiskieltoa sillä, että näin suojellaan työntekijöitä heidän omilta harkitsemattomilta kommenteiltaan esimerkiksi somessa.
– Meillä on ollut tapauksia, joissa henkilö on mennyt kommentoimaan työasioita sosiaalisessa mediassa ja joutunut hyökkäysmyllytyksen kohteeksi.
Eikö tämä sopimus vie työntekijältä sananvapauden kritisoida työoloja?
– Ymmärrän näkökannan. Olemme valmiita tarkastelemaan tätä työsopimuksen tekstimuotoilua viestinnän kanssa, Vuoti vastaa.
Vuoti kuitenkin kiistää, että MOT:n avustajalle annettu tauko-ohjeistus olisi työehtosopimuksen vastainen.
Vuoti siteeraa työehtosopimuksen kohtaa, jonka mukaan "mikäli varsinaista taukoa ei töiden järjestelyihin liittyvistä syistä voida antaa, työntekijälle tulee antaa mahdollisuus nauttia virvokkeita työn lomassa“.
Tämä tarkoittaa Vuotin mukaan sitä, että esimerkiksi viiden tunnin työvuoron tekeminen tauotta ei ole työehtosopimuksen vastaista.
Varatoimitusjohtajan tulkinta on väärä, sanoo Palvelualojen ammattiliiton PAMin sopimusasiantuntija Raimo Hoikkala.
– TESn mainitsemilla "töiden järjestelyihin liittyvillä syillä tarkoitetaan tilanteita", joissa ensisijaisesti työskennellään yksin. Mutta jos on vaikka 2–3 työntekijää, ei voi sanoa, ettei ikinä ole kahvitaukoa. Mikä se peruste on, miksei taukoja voisi pitää, Hoikkala kysyy.
Hoikkalan mukaan tulkinta on kuitenkin valitettavan yleinen ravintola-alalla. Tästä syystä asiaa on erikseen tarkennettu alan uuteen työehtosopimukseen, joka valmistui huhtikuussa.
– Liian pitkään itsekin luulin, että homma toimii. Olemme kuitenkin huomanneet, että näitä voidaan tulkita eri tavalla.
MOT:n artikkelit Change Lingerien työoloista johtivat ketjun teettämään sisäiseen tarkastukseen.
Kaikkia myymälänhoitajia kuultiin. Keväällä 2021 myymälänhoitaja Nina kutsuttiin palaveriin.
Julkisuudessa esitettyjen ongelmien lista oli pitkä: Myyjiä kiellettiin palvelemasta transsukupuolisia asiakkaita, mikä on laitonta. Tauoille ei päästetty, työntekijöitä haukuttiin huonoista myyntiluvuista ja heillä teetettiin palkatonta työtä. Oli jopa väitteitä työntekijöiden laukkujen penkomisesta.
Myyjien ja myymälänhoitajien mielestä ongelmien juurisyy oli ketjujohtaja Marjo Topin pelkoon pohjautunut johtamistyyli.
Palaverissa Ninalle kuitenkin kerrottiin, että ongelmat ketjussa olivatkin pääosin myymälänhoitajien syytä.
– Otti sikana pannuun, miten meitä syytettiin. Avasin suuni, aloin itkeä. Kysyin, että voidaanko edes työehtosopimusta noudattaa, Nina kertoo.
Joitain muutoksia tarkastus toi. Esimerkiksi kiellosta palvella transsukupuolisia asiakkaita on ilmeisesti luovuttu.
MOT:n haastattelemien myymälänhoitajien ja myyjien mukaan työpaikan arki on kuitenkin jatkunut pääpiirteittäin entisellään.
– Joka päivä sai olla stressaantunut. Työntekijöitä lomautettiin, uusia ei palkattu. Tein aamusta iltaan pitkää päivää, että saan kaikki asiakkaat palveltua. Iltaisin itkin kotona, Nina kertoo.
Lopulta Nina jäi sairaslomalle työuupumuksen vuoksi. Vähän tämän jälkeen hän irtisanoutui.
– Reilu puoli vuotta annoin muutokselle mahdollisuuden. Mutta asioille ei tapahtunut mitään.
Irtisanoutumisensa jälkeen Nina alkoi periä maksamatta jääneitä palkkojaan. Niitä riitti: Change Lingerie oli esimerkiksi edellyttänyt myymälänhoitajien tekevän säännöllisesti palkattomia lisätyötunteja. Ninan käyttämättä jääneitä vuosivapaita ei ollut korvattu.
Kaiken huipuksi näytti siltä, että hänen työtuntejaan oli käyty jälkikäteen vähentämässä.
– Minulle ei ollut kerrottu siitä mitään.
Työtunteja oli vähennetty päiviltä, joina Nina oli ollut sairaslomalla työuupumuksen vuoksi. Näin ei saisi tehdä, vaan sairasajalta pitäisi maksaa täysi palkka sovittujen työtuntien mukaan. Ninalla on tapahtumasta todisteena kirjeenvaihto lakimiehen kanssa, sekä kuva vuorolistoista, joista ilmenee, että työaikoja on jälkikäteen muokattu.
Osa MOT:n haastattelemista työntekijöistä kertoo, että lakisääteisiä taukoja on käytännössä edelleen hyvin vaikea pitää.
Change Lingerien ohjeistukset myös todennäköisesti rikkovat vuosilomalakia.
Ketjujohtaja Marjo Topi vastasi MOT:n haastattelupyyntöön sähköpostitse.
Myymälänhoitajien lomien rajoittamista Topi kommentoi sanomalla, että käytäntö on “myymälöiden toiminnan kannalta välttämätöntä”.
Topi ei perustellut, miksi lomien keston rajoittaminen on välttämätöntä.
Change Lingerien taukokäytäntöä Topi kommentoi muun muassa toteamalla, että työntekijä voi sulkea myymälän tauon ajaksi.
– Jos työvuoro on pitkä ja työntekijä työskentelee yksin, suosittelemme ruokatauon pitämistä omalla ajalla, jolloin myymälän voi sulkea ruokatauon ajaksi, Topi vastaa.
Topi ei kommentoinut, miksi Ylen näkemä tauko-ohjeistus ja joidenkin työntekijöiden kommentit ovat ristiriidassa tämän lausunnon kanssa.
Ninan työvuorojen jälkikäteistä muokkaamista Topi ei halunnut kommentoida, koska ei tiedä tapauksen tarkempia yksityiskohtia.
Topin mukaan Change Lingerien työntekijöiden tilanne on pääosin hyvä. Topin mukaan esimerkiksi kaikesta työstä ”on maksettu ja maksetaan palkka”.
MOT:n tietojen mukaan tämä ei pidä paikkansa. Esimerkiksi MOT:n haastattelema Nina on vaatinut ja myös saanut maksamattomia palkkoja.
Topi vastaa jatkokysymykseen toteamalla, että ketjun työntekijöiden työnantajan mukaan palkkasaatavia ei ole. Change Lingerien työntekijät ovat työsuhteessa henkilöstövuokrausyritys Rainmakeriin.
– Mahdollisiin lisäkysymyksiin vastaa työnantaja Rainmaker Oy, ketjujohtaja Topi kertoo sähköpostitse.
Rainmakerin toimitusjohtaja vastasi Ylen haastattelupyyntöön toteamalla, että Rainmakerilla ei ole asiasta uutta kerrottavaa.
Espresso House on ollut syytösten kohteena jo kahdesti. Viime syksynä Helsingin Sanomat kertoi muun muassa ”siivousbileistä”, joissa kahvilaketjun työntekijät siivosivat ilman palkkaa.
Tammikuussa MOT kertoi Espresso Housen Helsingin keskuskeittiöstä, jossa raadettiin tauotta, epähygieenisissä oloissa.
MOT:n artikkeli oli viimeinen pisara Espresso Housen baristana työskennelleelle Iris Parkkiselle.
– Se oli ihan kauhea asetelma. Kellarikerroksessa ihmiset tekevät yötöitä pienissä likaisissa tiloissa. En voinut hyväksyä sellaista työntekijöiden oikeuksien polkemista.
Toinen syy työpaikan vaihdokseen oli se, että Parkkinen ei jaksanut Espresso Housen hektistä työtahtia. Juomien tekeminen tuli kirjaimellisesti yöuniin.
– Sulla on taulu, jossa näkyy minuutilleen, kauanko juomien valmistus saisi kestää. Koko ajan päässä pyörii miljoona asiaa. Tuntui, että olet koko ajan töissä, vapaa-ajallakin, Parkkinen kuvailee.
Parkkinen ei henkilökohtaisesti törmännyt mihinkään ”kovin radikaaliin” epäkohtaan.
– Tein vuoroja myös siellä Helsingin keskuskeittiössä. En halua verrata kokemuksiani niihin, jotka olivat siellä joka päivä.
Mutta kerran Parkkistakin kiellettiin pitämästä lakisääteisiä taukoja.
– Yhdessä kahvilassa kahvilapäällikkö sanoi, että taukoa ei kuulu pitää, koska on niin hiljaista. Että sen ajan voi käyttää vaikka roskien viemiseen. Se oli hassua, koska Hesarin juttu Espresso Housesta oli juuri tullut.
Parkkinen viestitti tapauksesta ketjun johtoon. Sieltä pahoiteltiin tapahtunutta.
Anteeksipyyntöjä on riittänyt. Kohua herättäneiden lehtijuttujen jälkeen Espresso Housen johto lähetti työntekijöille useita viestejä, joissa pahoiteltiin ilmenneitä ongelmia.
Liian myöhään, toteaa Parkkinen.
– Tuntuu feikiltä, että pahoitellaan kun tulee ilmi asioita, jotka työntekijät on tiennyt vuosia.
Espresso House kertoo käynnistäneensä monia kehityshankkeita, joista osan jo ennen kuin ongelmista tuli julkinen keskustelunaihe.
Ketju on ulkoistanut työturvallisuutta vaarantaneen ruokien kuljetuksen, perustanut työ- ja tuoteturvallisuusryhmän, sekä aloittanut ”hygieniaa koskevat laatuauditoinnit”.
Muutos parempaan voi tuntua työntekijöiden silmiin hitaalta, sanoo Espresso Housen maajohtaja Santtu Hellström.
– Tutkimme ensin perinpohjaisesti, mistä haasteet johtuvat ja pyrimme löytämään toimenpiteitä, jotka oikeasti auttavat. Tämä on joskus aikaa vievä prosessi.
Ketju on myös alkanut huolehtia työntekijöiden taukojen pitämisestä kahviloissa olevien taukopäiväkirjojen avulla.
– Tarkemman seurannan ja tiiviimmän viestinnän avulla, olemme saaneet kohotettua taukojen toteutumisastetta 95 prosenttiin viimeisen kuukauden aikana.
MOT:n haastattelemien työntekijöiden tilannekuva on karumpi kuin johdon.
Työntekijöiden haastattelujen perusteella tilanteet kahviloissa poikkeavat suuresti.
Joissain kahviloissa taukoja jätetään edelleen kiireen vuoksi pitämättä, tai sitten työpäiviä venytetään. Jos työntekijä ei jousta, kärsii jokin muu, kuten työpaikan hygienia.
Miksi niin moni tyytyy huonoihin oloihin ja venyy päivästä toiseen?
Yksi syy on työntekijöiden velvollisuudentunne työnantajaa kohtaan. Myös työntekijöiden välinen solidaarisuus, sanoo Iris Parkkinen.
– Ethän sä halua lähteä kotiin, jos töissä on kauhea kaaos. Joudut jättämään ne sotkut aamuvuorolle.
Monia myös pelottaa, mitä tyytymättömyyden ilmaisusta seuraa. Lisäksi työelämän pelisäännöt eivät ole palvelualan tyypillisesti nuorille työntekijöille tuttuja.
– Siellä on paljon töissä mimmejä, jotka ei ole olleet töissä missään muualla. Ihmiset eivät osaa pitää puoliaan, ei ole tietoa mitä työehtosopimuksessa lukee, tai mitä oikeuksia heillä on.
MOT:n selvitys osoittaa vielä yhden syyn: valvonta ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla.
MOT kävi läpi kaikki Hesburgeria, Espresso Housea, Change Lingerieä ja Mustia ja Mirriä koskevat aluehallintoviranomaisen AVIn tarkastuskertomukset viimeisen viiden vuoden ajalta.
Yli puolessa tarkastuksessa viranomainen oli havainnut työpaikalla jotain lainvastaista. Joukossa on vakavia tilanteita, kuten työturvallisuuden laiminlyönnistä johtuneita pahoja työtapaturmia.
Ylivoimainen enemmistö viranomaisen havaitsemista puutteista on kuitenkin vähäisempiä: Työntekijöillä on epäasianmukaiset jalkineet, jauhesammutin on vanhentunut, työergonomia huono. Työntekijöillä ei ole lukollisia kaappeja. Työterveyshuollon työpaikkaselvitys on puutteellinen tai puuttuu kokonaan.
Toisin sanoen: puutteita, jotka tarkastaja näkee omin silmin. Tarkastuskertomusten perusteella viranomainen ei havaitse, voivatko työntekijät huonosti esimerkiksi kiireen vuoksi.
Toisinaan käy niin, että AVIlle kerrotaan huonoista työoloista, mutta viranomainen ei tee mitään.
Hesburgerissa työskennellyt Sanna kirjoitti keväällä 2021 paikalliseen AVIn toimistoon pitkän listan työpaikkansa ongelmia. Sannalle ei esimerkiksi ollut maksettu karanteeniajan palkkoja, ravintolan työvälineet olivat vaarallisen vanhentuneita, ja ravintolapäällikkö paiskoi työntekijöitä tavaroilla.
Sanna kertoi viranomaiselle, että haluaa tehdä ravintolaa koskevan valvontapyynnön.
Kyseiseen ravintolaan ei kuitenkaan tehty tarkastusta pyynnön perusteella. Edellinen tarkastus tehtiin sinne 2019. Ja silloin AVI poikkeuksellisesti kiinnitti huomiota työpaikan huonoon ilmapiiriin.
On mahdollisesti turhan aikaista sanoa, johtaako työolojen julkinen käsittely olojen paranemiseen. Monet Ylen haastattelemat työntekijät eivät jaksa uskoa siihen.
Mustin ja Mirrin työntekijöiden tunnelma on kuitenkin varovaisen optimistinen. Suuri syy tähän on ketjun uusi pääluottamusmies Virpi Ålander, joka aloitti luottamustoimessa juuri ennen tapausten tuloa julkisuuteen.
Heti kun Mustin ja Mirrin ongelmista tuli julkinen puheenaihe, Ålander perusti työntekijöille heti Facebook-ryhmän, jossa aiheesta voi keskustella.
Ålander pitää tiivistä neuvonpitoa ammattiliiton eli Palvelualojen ammattiliitto PAMin kanssa. Liiton tuki on auttanut neuvottelupöydässä, jossa myyjätaustaisen Ålanderin vastapuolella istuu pohjoismaiden suurimman lemmikkieläintarvikeketjun johto.
– Olen saanut hyvää taustatukea liitolta. Voin pitää pintani ja sanoa, että mua täytyy kuunnella. Tiettyihin asioihin täytyy tulla muutosta.
Joistain työpaikoista Ålanderin kaltainen työntekijän etujen puolustaja puuttuu kokonaan.
Esimerkiksi Hesburgerin yli 2500 ravintolatyöntekijän työnantaja ei ole yrityksen aputoiminimi Burger-In Oy, vaan Hesburgerin yli sata tytäryhtiötä.
Kuvio vaikeuttaa edunvalvontaa. Hesburgerin työoloja selvittääkseen ammattiliiton pitäisi pitää yhteyttä yli sataan tytäryhtiöön yhden työnantajan sijaan. PAM on ehdottanut Hesburgerille konsernitasolla toimivaa luottamusmiesjärjestelmää, mutta Hesburger ei ole innostunut ajatuksesta.
Mustilla ja Mirrin pääluottamusmies Ålander luottaa, että työnantaja on ottanut työntekijöiden huolet vihdoin vakavasti.
– Luottavaisin mielin eteenpäin. Ollaan saatu paljon hyvää aikaiseksi, mutta paljon on vielä tehtävää.
Mistä se kertoo, että ongelmia aletaan korjata vasta sitten kun niistä tulee julkista tietoa?
– Työntekijän totta kai pitää osata vaatia mitä heille kuuluu, mutta työnantajan pitää osata ehdottaa, että pelisäännöt ovat kaikille selvät. En osaa sanoa miksi näin ei ole toimittu. Ehkä ajatellaan liikaa asioita rahan kautta?
Korjaus 13.4.2022 klo 17:29: Jutun alussa luki, että "tammikuussa sadat Mustin ja Mirrin työntekijät moittivat työolojaan Instagramissa". Yle on nähnyt 138 kyseistä viestiä Instagramissa, mutta ei useita satoja. Kohta muokattu muotoon "tammikuussa yli sata Mustin ja Mirrin työntekijää moitti työolojaan Instagramissa".
Aiheesta keskustellaan A-studiossa 13.4. Studiossa vieraana PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen ja Mustin ja Mirrin HR-päällikkö Johanna Pihlajamäki.
Toimittaja Eero Mäntymaa kertoo lisää jutusta myös Ylen Uutispodcastissa.
Mitä ajatuksia artikkeli herättää? Voit keskustella aiheesta 14.4.2022 klo 23 saakka.