Kun Veikkausliigan kausi 2. huhtikuuta käynnistyi, päättyi samana päivänä yksi upea suomalaisura viheriöillä. Mattias Gestranius tuomitsi jäähyväisottelunsa HJK–Honka Helsingin Töölössä.
Gestranius toimi erotuomarina ensimmäistä kertaa Veikkausliigassa vuonna 2006. Sen jälkeen Gestranius, joka vuonna 2009 nousi kansainväliseksi erotuomariksi, pääsi useisiin koviin ja kuumiin keitoksiin. Niissä Paraisilta kotoisin oleva erotuomari viihtyi ja pärjäsi.
Syksyllä 2018 Gestraniuksesta tuli historian toinen suomalaistuomari jalkapallon miesten Mestarien liigassa. Edellinen oli ollut 23 vuotta aiemmin Ilkka Koho, joka tuomaroi ottelun Ajax–Ferencvaros.
Gestraniuksen johtama suomalaisryhmä tuomaroi onnistuneesti Madridin hulppealla Wanda Metropolitanolla ottelun Atletico Madrid–Monaco. Kotijoukkue voitti 2–0. Eniten Gestranius oli ottelussa esillä 82. minuutilla, kun hän tuomitsi käsivirheestä rangaistuspotkun Monacolle ja ajoi Madridin puolustajan Stefan Savicin suihkuun toisella keltaisella kortilla.
– Jossain vaiheessa se oli unelma, viime vuosina siitä tuli tavoite. En näe tätä kuitenkaan niin isona steppinä urallani. Ajattelen, että tämä on yksi peli siinä joukossa, mitä olen viheltänyt. Nyt on taas pikkasen vauhdikkaampaa ja parempaa, ja onhan se hienoa päästä tuomitsemaan tällaista, Gestranius pohti ennen Mestarien liigan ottelua.
Gestranius, 43, kertoo yhdeksi lopettamisensa syistä, ettei kansainvälinen ura ollut enää nousussa. Kansainvälisen uransa Gestranius päätti maaliskuussa maaotteluun Norja–Slovakia. Miesten A-maaotteluita kertyi yhteensä 18.
– Ikää rupeaa olemaan sen verran, ettei tätä olisi montaa vuotta enää jatkunut. Kroppa alkoi sanomaan "ei kiitos", ja huippu-urheilu on kuitenkin sellaista, että pitää treenata ihan tosissaan. Olin Euroopan jalkapalloliiton toiseksi korkeimmassa rankingissa, enkä olisi siihen korkeimpaan enää päässyt, Gestranius sanoo Yle Urheilun haastattelussa Turun Kupittaalla.
Alla olevalla videolla Gestranius nostaa esille mieleenpainuvia otteluita uransa varrelta. Juttu jatkuu videon jälkeen.
Erotuomarit todella harjoittelevat kuin ammattilaiset. Vauhti kentällä on lisääntynyt, ja samalla ovat kasvaneet erotuomareihin kohdistuvat vaatimukset. Gestranius on aiemmin haastatteluissa kertonut juosseensa Cooperin testissä 3 400 metriä. Ja toki otteluihin valmistautuminen pitää sisällään rutkasti muutakin kuin fyysisen harjoittelun.
– Se oli pitkä, kiinnostava ja hyvin kivinenkin matka. Siinä on ollut jonkin verran vastoinkäymisiäkin. Harkitsin jo lopettamista ylikunnon takia, mutta sain uuden mahdollisuuden. Täynnä mutkia, mutta lopputulos hyvä, kuvailee Gestranius uraansa.
Suomessa tuomarit eivät kuitenkaan ole ammattilaisia, vaan päälle tulevat muut työt. Gestranius ajautui ylikuntopainajaiseen 2010-luvun puolivälissä. Hän oli vuoden sivussa ja tuomarihommat olivat loppua. Gestranius kuitenkin nousi vielä huipulle, aina Mestarien liigaan saakka.
Alla Sportliv-jakso vuodelta 2019, jossa Gestranius kertoo urastaan, ylikuntoon ajautumisesta ja tuomaroinnista. Juttu jatkuu videon jälkeen.
Johtamistaidot laitettiin testiin Kreikan mellakoinnin jälkeen
Vuonna 2018 Gestranius oli esillä myös toisen ottelun kuin Mestarien liigan takia. Hänen johtamansa suomalaiskolmikko kutsuttiin viheltämään Kreikan liigan kuumaa huippumatsia PAOK Thessaloniki–AEK Ateena.
Koko Kreikan liiga oli aiemmin keskeytetty viikoiksi, kun PAOKin puheenjohtaja, kreikkalais-venäläinen oligarkki, Ivan Savvidis tulistui erotuomarille ja marssi kentälle raivoamaan käsiase vyöllään.
Gestranius sekä avustavat erotuomarit Mikko Alakare ja Riku Vihreävuori olivat ensimmäiset ulkomaalaiset tuomarit 43 vuoteen Kreikan jalkapalloliigassa. He saivat suorituksestaan paljon positiivista palautetta.
– Se oli hyvin, hyvin eriskummallista. En varmaan itsekään tajunnut, millaisessa paikassa olin ja ehkä hyvä niin.
– Kreikan liitto pyysi minut sinne. Kreikan liiga oli lyöty poikki aiemmin, kun samat joukkueet olivat kohdanneet. Silloin he olivat tehneet päätöksen, että ulkomainen tuomari viheltää isommat pelit. Olin sitten ensimmäisenä paikalla, Gestranius muistelee nyt.
Gestranius uskoo olleensa parhaimmillaan, kun peleissä riitti haastetta: oli haastavia pelaajia tai erilaisia kulttuureja vastakkain ja vaadittiin tiettyjä johtajanominaisuuksia.
– Luulen, että se on juju, joka on nostanut minut muiden edelle Suomessa.
Sellaista tilannetta Gestranius ei uraltaan muista, että hän olisi joutunut pelkäämään.
– Kreikassa kerran jouduttiin odottamaan vähän pidempään erotuomarikopissa, kun fanit olivat tyytymättömiä. Ei sekään loppujen lopuksi ollut mikään iso juttu, Gestranius kuittaa.
"Se menestyy, kenellä on monipuolisimmat johtamistaidot"
Gestranius kertoo kohdelleensa kaikkia pelaajia samalla tavalla, mutta isot egot kentällä kyllä erottuivat.
– Kerran vihelsin Ruotsin maajoukkueen pelin Kiinaa vastaan. Kun Zlatan (Ibrahimovic) tuli lämmittelemään, koko Kiinan vaihtopenkki otti kännykät esiin ja rupesi kuvaamaan. Kertoo sen ihmisen statuksesta. Hän on varmaan se mieleenpainuvin ihminen uralta. Myös kotimaan liigassa on monia jänniä persoonia, joista tykkään, mutta jätetään ne nimet mainitsematta.
Puhuttaessa erotuomarina pärjäämisestä Gestranius korostaa jo mainittuja johtamistaitoja.
– Pitää osata olla hyvä ystävä ja välillä tiukka poliisi, ja kaikkea siltä väliltä. Se, jolla on monipuolisin työkalupakki tässä, menestyy. Tietenkin pitää osata tehdä järkeviä päätöksiä.
Pelaajat vastaavasti arvostavat erotuomarilta keskustelevaa otetta.
– Ettei ole sellainen, joka aina lyö vastaan. Sellainen, joka ymmärtää peliä ja ymmärtää, että jalkapallo on peli, jossa jotkut tilanteet vain nostavat tunteita. Ne pitää osata ottaa tunteina, eikä henkilökohtaisesti. Sen lisäksi hyvä linja pelissä, ettei tapahdu mitään odottamatonta, Gestranius luettelee.
Lisää koulutusta, kommunikaatiota ja ymmärrystä
Erotuomarien saama palaute on pääosin negatiivista. Gestranius nostaa yhdeksi ongelmaksi sen, että esimerkiksi fanit, media, valmentajat ja pelaajat eivät ymmärrä tarpeeksi hyvin sääntöjä ja niiden tulkintoja. Toisaalta voi ajatella, että sen takia erotuomarit saavat Suomessa olla melko rauhassa.
– Olen haastanut mediaakin monta kertaa ja sanonut, että Suomessa saamme olla melko rauhassa, kun media ei tunne sääntöjä, eikä siksi uskalla haastaa. Mikä saattaa toki olla ihan hyväkin asia.
– Joukkueita, varsinkin meidän huippujoukkueita, pitäisi kouluttaa sääntötuntemuksessa. Sitä olen tuomassa toimintaan, että kommunikoisimme enemmän, jotta ymmärtäisimme tosiamme, eikä tulisi haukuttua turhaan. Ja erotuomarienkin pitää ymmärtää pelaajia.
Jatkossa Gestraniuksella onkin suuri rooli suomalaisen erotuomaritoiminnan kehittämisessä. Lopettamispäätökseen vaikutti Palloliiton tarjoama uusi pesti huippuerotuomarien valmentajana.
Erotuomaripäällikkönä aloitti Johan Holmqvist, jolla on kokonaisvastuu erotuomaritoiminnan johtamisesta ja kehittämisestä. Palloliiton tiedotteen mukaan rekrytointien tavoitteena on suomalaisen erotuomaritoiminnan kehittäminen, erotuomareiden määrän kasvattaminen ja erotuomareiden työn arvostuksen lisääminen.
"Moni erotuomari lopettaa, kun joku hölmöilee"
Suomessa podetaan kroonista erotuomaripulaa, jonka takia alasarjatasoilla otteluita on pahimmassa tapauksessa pitänyt perua. Moni nuori tuomari lopettaa uransa nopeasti ikävän palautteen takia.
– Tämä on äärimmäisen iso ongelma, ei varmasti vain Suomessa. Erotuomareita pidetään vähän erilaisena ryhmänä. Ryhmänä, joka ei ihan kuulu siihen peliin.
– Moni erotuomari lopettaa, kun joku hölmöilee kentällä: joku vanhempi huutaa tai valmentaja ottaa liian isosti kantaa. Sitten erotuomari on yksin siellä. Meidän pitää pystyä tukemaan heitä paremmin ja jalkapalloyhteisön pitää hyväksyä enemmän sitä, että erotuomarit tekevät myös virheitä, varsinkin kun mennään alasarja- ja junnufutikseen.
Se ei tarkoita, ettei virheistä kuuluisi keskustella. Niiden läpikäyminen on tärkeää, jotta erotuomari kehittyy, mutta sitä varten ovat mentorit ja erotuomaritarkkailijat.
– Uusi työ on erittäin iso haaste ja mahdollisuus, mutta innolla tartun siihen. Positiivisen kautta. Olen sanonut jokaisella kurssilla, että "muistakaa, on aivan ok tehdä virheitä". Kukaan ei ole erehtymätön, mutta kaikkien pitää se myös hyväksyä.
– Erotuomaritoiminnassa on ollut mantra, että virheistä tehdään liian isoja mörköjä. Silloin erotuomari menee kentälle pelkäämään virheitä. Se lähtökohta on väärä, ja se näkyy vääjäämättä suorituksessa.
Lue lisää:
Suomalainen huipputuomari ihmettelee Valioliigan erikoista VAR-käytäntöä: "Ei se ihan toimi niin"
Atletico Madrid lannisti Monacon vaivatta - suomalaistuomareilla leppoisa ilta