Pauliina Marjanen pyöräyttää tottuneesti espresson hurisevalla koneella. Mylly jauhaa Brasilian Catiguássa kasvatetut pavut tuoreeltaan kahviksi.
Helsingin Kaapelitehtaalla järjestettiin viikonloppuna Helsinki Coffee Festival sekä Jäätelö- ja suklaakarnevaali. Tapahtuma kokoaa yhteen kahvin, teen, jäätelön ja suklaan ystävät sekä näiden alojen yritykset.
Marjanen on helsinkiläisen Kaffa Roasteryn markkinointipäällikkö ja myös barista. Pienessä yrityksessä voi tehdä monenlaista työtä.
– Ihmiset haluavat erilaisia makukokemuksia. Eihän samaa viiniäkään juoda kaikilla illallisilla, niin miksi juotaisiin samaa kahvia kaikilla aamiaisilla.
Marjasen mukaan tumma paahto on monien pienpaahtimon asiakkaiden suosiossa, mutta keväällä kiinnostus vaaleapaahtoisiin, hedelmäisiin makuihin kasvaa. Vaaleassa paahdossa kahvipavun omat aromit pääsevät paremmin esiin kuin tummassa.
"Sillä on merkitystä, kuka kahvin kasvattaa"
Kahvifestivaali järjestettiin edellisen kerran vuonna 2019. Koronatauon jälkeen tapahtuma on vetänyt jälleen tuhansia ihmisiä, jotka silmin nähden nauttivat siitä, että saavat kierrellä ja parveilla hallissa ilman maskeja erilaisia kahveja maistellen.
Tapahtuman projektipäällikön Iida Mannosen mukaan laadukkaaseen artesaanikahviin keskittyneiden pienpaahtimoiden määrä on kasvanut Suomessa reiluun kolmeenkymmeneen. Joidenkin tuotteet ovat päätyneet myös marketteihin.
– Kahvinkulutus muuttuu aiempaa vastuullisemmaksi ja raaka-aineisiin kiinnitetään huomiota. Sillä on merkitystä, kuka kahvin kasvattaa ja mistä se tuodaan.
Vaaleissa paahdoissa voi erottaa etelä- ja pohjoisrinteen makuerot
Kaffa Roasteryn toimitusjohtaja Svante Hampf opiskeli aikoinaan viinialaa, mutta vaihtoi kahviin, koska alkoholiin liittyy paljon säännöstelyä Suomessa.
– Kaikki kiva oli laitonta viinialalla. Kahviala on vähän vapautuneempi Suomessa.
Yritys järjestää myös kursseja, joilla maistellaan erilaisia kahvilaatuja. Kasvupaikka ja maaperä antavat oman sävynsä kahvin makuun.
Hampfin mukaan vaaleissa paahdoissa voi erottaa etelä- ja pohjoisrinteen erot. Korkealla pohjoisrinteellä kahvi kasvaa hitaammin, jolloin maku saattaa olla intensiivisempi.
– Kasvukorkeus on selvästi laatua korostava tekijä. Vähän kuin meidän ja Espanjan mansikat, Hampf vertaa.
Vulkaanisessa maaperässä kasvatettu kahvi ei vaadi lannoitteita kovin paljoin, jolloin siihen kehittyy hedelmäinen maku.
Kahvista voi erottaa myös sen, jos pavut on aurinkokuivattu tai pesty vedellä.
Vuosien varrella Hampf on solminut pitkät suhteet pienviljelijöihin Etelä-Amerikassa ja Afrikassa. He pystyvät tekemän investointeja ja kehittämään tuotteitaan, kun toiminnan jatkuvuuteen voi luottaa.
Näin tekee myös kahvipaahtimo Lehmus Roasteryn yrittäjä Arttu Muukkonen, joka on tullut festivaaleille Lappeenrannasta.
Hiihtopummista kahvinpaahtajaksi
Muukkonen päätyi kahvialalle monen mutkan kautta. Esimerkiksi toimittajana ja kuvaajana työskennellyt yhteiskuntatieteiden maisteri alkoi pohtimaan kahvin makuvivahteita Norjan lumisilla rinteillä, joilla hän vietti aikaa "hiihtopummina".
– Kavereiden kanssa tuli usein keitettyä kahvit, kun odoteltiin hyvää laskusäätä. Silloin huomasin, että jotkut kahvit maistuvat paljon paremmalta kuin toiset, ja aloin miettimään, mistä se voi johtua.
Lappeenrannassa ei vielä ollut pienpaahtimoa muutama vuosi sitten, joten Muukkonen päätti perustaa sellaisen. Yrityksessä työskentelee nykyään parikymmentä ihmistä.
– Alassa kiinnostaa se, että pystyy olemaan maailmanlaajuisessa liiketoiminnassa mukana pienenä toimijana.
Kahvin maailmanmarkkinahinta noteerataan New Yorkin pörssissä. Kahvialalla toimivat ammattimaistajat pisteyttävät eri kahvilaadut muun muassa niiden makeuden, tasapainoisuuden ja täyteläisyyden mukaan. Tästä syntyy laatulisä, joka lisätään tiettyjen kahvien hintaan.
"Pienetkin voivat voittaa"
Noin puoli vuotta sitten pienpaahtimon raaka-aineena käyttämien papujen hinta nousi noin 40–70 prosenttia lajista riippuen, kun Brasiliassa oli hallaöitä, jotka tuhosivat satoa. Myös poimijoista on ollut pulaa koronan vuoksi. Lisäksi kahvin kysynnän kasvu Aasiassa näkyy hinnoissa.
Kahvipaahtimon tuotantokuluja ovat kasvattaneet myös energian, pakkauskulujen ja kuljetusten hintojen nousu sekä yleinen inflaatio.
Tämä kaikki vaikuttaa pienpaahtimoiden tuotteiden hinnoitteluun, mutta varsinaisen raaka-aineen eli kahvin kallistuminen ei aiheuta niille yhtä suuria hintojen nostopaineita kuin isoille paahtimoille.
– Kahvin osuus paketin hinnasta on matalampi kuin tavallisissa kahvipaketeissa, koska meillä käsityön osuus ja henkilöstökulut muodostavat suuremman osuuden kustannuksista.
Muukkosen mukaan erikoiskahveja kuluu Suomessa aiempaa enemmän etätyöskentelyn yleistyttyä, kun ihmiset viettävät paljon aikaa kotona.
– Suomessa pienpaahtimoiden osuus on vain noin 1–2 prosenttia kahvin kulutuksesta, mutta trendi näyttää kasvua tällä hetkellä. Pienetkin voivat voittaa.
