Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Enemmistö Kaakkois-Suomen kansanedustajista tyrmää idean Kymijoen-Mäntyharjun kanavan rakentamisesta.
Saimaan alueen vientiteollisuus on vaatinut yhteyttä merelle.Liikennöinti Saimaan kanavalla olisi mahdollista nytkin, mutta Ukrainan sodan takia kanavan käyttöä kartetaan. Suomenlahdelta on tulossa koko purjehduskaudella vain yksittäisiä rahtialuksia. Sen sijaan kanavan Suomen puoleisella osuudella kulkee matkustaja-aluksia, ja turisteja viedään katsomaan Suomen ja Venäjän välistä rajaa.
Teollisuuden mukaan laivayhteyden puuttuminen Saimaalta Itämerelle nostaa kuljetuskustannuksia kohtuuttomasti.
Uusi vesiyhteys Saimaalta Suomenlahdelle vaatisi kaksi kanavaa. Mikkelin Ristiinasta alkavalle Mäntyharjun kanavalle tulisi pituutta 95 kilometriä ja matkalla olisi viisi sulkua. Kanava päättyisi Heinolaan, josta alkava 145 kilometrin pituinen väylä kulkisi pääosin Kymijokea pitkin, mutta vaatisi yhdeksän sulkua.
Yle kysyi toukokuussa Kaakkois-Suomen vaalipiirin kansanedustajilta, pitäisikö Saimaan kanavan korvaajaksi rakentaa Kymijoen-Mäntyharjun kanava. Kyselyyn vastasi 13 kansanedustajaa 17:stä.
Rahat maanteihin
Vastaajista kahdeksan vastusti uuden kanavan rakentamista. Vastaajien mielestä kanavan rakentaminen olisi aivan liian kallista ja hyöty jäisi pieneksi.
– Kanava olisi kokonaisuutena kyllä kiinnostava, mutta rakennushankkeena niin laaja, ettei sitä pystytä lyhyellä tähtäimellä toteuttamaan. Samoin kanavan rakentamisen kustannukset olisivat tähtitieteelliset. Kaakkois- ja Itä-Suomen junaratoja ja teitä tulee kehittää ja parantaa, jotta kanavalta siirtyvä liikenne saadaan nopeasti kulkemaan muita reittejä, vastaa Jukka Kopra (kok.).
Laivojen liikennöinti Kymijoen ja Mäntyharjun kanavilla olisi mahdollista kymmenen vuoden kuluttua rakentamispäätöksestä.
Kanavista laadittiin 1990-luvulla suunnitelmat, mutta tuolloin tehtyjen laskelmien mukaan kanavien hyödyt kustannuksiin nähden olisivat jääneet olemattomiksi. Suunnitelmissa pohdittiin lähinnä rahtikuljetusten tarpeita, eikä niissä juurikaan arvioitu mahdollista matkailukäyttöä.
Kanavien hinnaksi arvioitiin tuolloin yli kahdeksan miljardia markkaa, noin 1,5 miljardia euroa.
– Olen soitellut laajasti itäsuomalaisen teollisuuden edustajille, ja he pitävät hanketta täysin tarpeettomana ja kustannuksiltaan järjettömänä. Teollisuus kaipaa uusia vesi- tai muita väyliä enemmän panostusta perustienpitoon ja etenkin alemman tieverkon kunnostamiseen, toteaaVihreidenHeli Järvinen.
Järvisen mielestä nyt tarvitaan paljon nopeampia ratkaisuja. Hän nostaa esiin myös kanavien rakentamisesta syntyvät ympäristövaikutukset.
– Uuden kanavan alta jouduttaisiin käsittelemään valtava määrä maamassoja. Se ei ole helppo ratkaisu myöskään ympäristön kannalta.
Myös Kokoomuksen Ville Kaunisto laittaisi rahat ennemmin maanteihin.
– Minun mielestäni kyseiset rahat olisi koko Kaakkois-Suomen elinkeinoelämän ja kilpailukyvyn vahvistamisen vuoksi suunnattava valtatiehen 15, joka vie Suomen suurimpaan yleissatamaan. Se on kuitenkin elämän ja kuoleman tie sote-palveluiden suhteen Kymenlaaksossa.
Perussuomalaisten Jani Mäkelä (ps.) ei pidä mahdollisena, että Itämeren kokoluokan rahtilaivoilla voisi liikennöidä pienissä sisävesistöissä ja kapeaa sekä mutkaista Kymijokea pitkin.
– Lisäksi tällaisten hankkeiden hinnat olisivat aivan tähtitieteellisiä. Karjalan radan parannustyöt pitäisi käynnistää joka tapauksessa ja korostetusti silloin, jos Saimaan kanava ei enää ole vähään aikaan käytettävissä, hän jatkaa.
Selvitykset aloitettava
Ylen kyselyyn vastanneista neljä piti Saimaan kanavan korvaamista hyvänä ajatuksena.
Ano Turtiaisen (vkk.) mielestä kanava olisi pitänyt toteuttaa jo aikoja sitten.
– Omavaraisuus tässäkin asiassa on kultaakin arvokkaampaa, Turtiainen kommentoi.
Antti Häkkänen (kok.), Hanna Kosonen (kesk.) ja Hanna Holopainen (vihr.) haluaisivat kaikki selvittää tarkemmin hankkeen hintaa ja vaikutuksia alueelle.
– Ajatus siitä, että Saimaa jäisi ilman meriyhteyttä, tuntuu mahdottomalta. Uutta kanavalinjausta on selvitettävä, vaihtoehtoisia linjauksia on vertailtava ja tehtävä perusteellinen selvitys ja laajat vaikutusarviot. Tämä on koko Suomen asia, Holopainen sanoo.
Holopainen korostaa, että kyse on yhdestä vaihtoehdosta, mutta myös muut vaihtoehdot ja niiden kustannusarviot pitäisi selvittää samaan aikaan.
– Puhutaan kuitenkin miljardiluokan investoinnista 150 vuoden aikajänteellä. Tässä kohtaa pitää tehdä hyvin tarkat laskelmat huolellisesti. Koska kanavien rakentaminen kestää niin kauan, selvitys pitäisi käynnistää nyt. Sen kanssa ei kannata jäädä odottamaan.
Holopaisen mukaan samaan syssyyn pitäisi myös arvioida meriyhteyden katkeamisen vaikutukset Itä-Suomelle.
Lue seuraavaksi: