Suomi ja Euroopan komissio ovat päässeet neuvotteluratkaisuun EU:n maatalouspolitiikan soveltamisesta Suomessa vuoden 2023 alusta lähtien, tiedottaa maa -ja metsätalousministeriö.
Uuden, niin sanotun CAP-suunnitelman, mukaan suomalaisille viljelijöille sekä maaseutualueiden muille yrittäjille ja yhteisöille maksetaan tukia vuosittain yhteensä noin 1,7 miljardia euroa. EU:n osuus tästä on noin 875 miljoonaa.
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila on ratkaisuun tyytyväinen.
– Tämä ratkaisu saamani tiedon mukaan vastaa hyvin sitä laajaa kokonaisuutta, joka valmisteltiin ministeri Jari Lepän johdolla ja lähetettiin komissioon. Siihen on tehty lähinnä pientä hienosäätöä. Kyllä ministeri Kurvinenonnistui varsin hyvin tämän kokonaisuuden neuvottelemaan.
Suomi sai kevään aikana komissiolta laajan ja kriittisenkin kysymyspatterin, jossa käsiteltiin muun muassa kasvien vuorottelua pelloilla, talviaikaista talvipeitteisyyttä ja turvepeltojen viljelyä.
– Niihin ei kuitenkaan tullut mitään [päätöksiä], mikä estäisi järkevän viljelyn pohjoisissa olosuhteissa. Kokonaisuus meni viimeisen rutistuksen osalta meni varsin mallikkaasti.
Maa- ja metsätalousministeri Kurvinen: "Mitään mörköjä ei ole tulossa"
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) näkee saavutetun ratkaisun tasapainoisena ja järkevänä.
– Maatalous on historiallisessa kriisissä, nyt meillä on tiloille näkymä ja ennustettavuus. Toivon, että se helpottaa. Nyt meillä on tulevalle viidelle vuodelle tiedossa pelisäännöt, joilla maataloutta voi harjoittaa ja ruokaa tuottaa.
– Mitään mörköjä ei ole tulossa, tai mitään kohtuuttomia muutoksia, jotka estäisivät vaikka jonkun tuotantosuunnan toiminnan.
Luvassa on tiukennuksia ympäristömääräyksiin. Merkittävimpänä yksittäisenä asiana Kurvinen pitää kuitenkin sitä, että turvepeltoja voi jatkossakin viljellä.
– Ympäristöehdoista ja -pelisäännöistä on väännetty komission kanssa paljon. Nyt on saatu järkevät ratkaisut. Ilmasto- ja ympäristökysymyksiin tartutaan tarkemmin, mutta samalla huomioiden, että Suomessa on ihan eri olosuhteet kuin esimerkiksi Ranskassa tai Keski-Euroopassa.
MTK: "Kannustimen viljelyyn ja ruoan tuottamiseen pitää löytyä markkinoilta"
Suomen CAP-suunnitelman kansalliset painopisteet ovat aktiivinen ruuantuotanto, ympäristö- ja ilmastoviisas maatalous sekä uudistuva ja monipuolinen maaseutu. Neuvottelutulos toteuttaa nämä keskeiset tavoitteet.
Marttilan mukaan sopimus jatkaa EU:n aiempaa linjaa, jossa ilmasto ja ympäristöasiat korostuvat entistä enemmän maatalouspolitiikassa.
– Tämä on askel kohti vihreämpää politiikkaa. Kannustimen viljelyyn ja ruoan tuottamiseen pitää löytyä markkinoilta. Meillä onkin akuutti haaste pohtia, miten tehdä maatalouspolitiikkaa niin, että viljelijät pystyvät jatkossakin tuottamaan ruokaa, MTK:n Juha Marttila sanoo.
– Venäjän hyökkäys Ukrainaan mullisti maatalousmarkkinat ja toi huolen siitä, riittääkö ruoka. On myös käyty keskustelua siitä, pitäisikö tämän näkyä enemmän maatalouspolitiikassa. Tältä osin ei mitään isoa suunnanmuutosta ole ollut mahdollista tehdä, se jää muihin toimenpiteisiin.
Uuden CAP-suunnitelman toimeenpano alkaa vuonna 2023. Komission muodollista hyväksyntää odotetaan syyskuussa 2022. Syksyllä eduskunta saa ehdotukset kansalliseksi lainsäädännöksi, niitä täydentävät säädökset. Silloin viimeistellään myös tarvittavat tietojärjestelmät.