KIOVA Artem Khyzhynskiy asuu Kiovassa, mutta saa palkkansa ulkomaan valuutassa. Hän tekee IT-alan töitä suositulla Upwork-nimisellä freelance-alustalla. Toimeksiantajat siirtävät maksun urakoista Khyzhynskiyn dollari- ja eurotilille.
– Se, että ihmisillä on tilejä ulkomaan valuutoissa, ei ole Ukrainassa tavatonta. Hryvnian kurssi vaihtelee jatkuvasti, joten varoja kannattaa pitää vaikkapa euroissa, Khyzhynskiy sanoo.
Sodan aikana tilanne on kuitenkin monimutkaistunut. Finassirajoitusten vuoksi Ukrainassa on tällä hetkellä kolme erilaista kansallisvaluutta hryvnian vaihtokurssia.
Ensimmäinen on Ukrainan kansallispankin määrittämä kurssi. Se on kaikista kolmesta alhaisin: esimerkiksi euron kurssi on jo pitkään pysynyt hieman alle 30 hryvnian tienoilla.
Toinen kurssi on voimassa pankeissa. Sodan ensimmäisinä kuukausina se ei saanut olla 10 prosenttia korkeampi kuin keskuspankin kurssi, mutta nyt tämä rajoitus on poistettu. Tätä kurssia käytetään lähinnä korttimaksujen ja tilisiirtojen tapauksessa.
Kolmas, kaikista korkein kurssi, on markkinavetoinen. Sitä käytetään yksityisissä valuutanvaihtopisteissä, joita on tiheästi ympäri Ukrainaa. Niissä ei ole mitään rajoituksia, joten valuuttaa voi ostaa ja myydä vapaasti.
Rajoitukset sota-ajan pelastusrenkaana
Miksi tällainen tilanne on syntynyt? Selityksen meille antaa kiovalaisen Talousstrategian keskuksen johtaja Hlib Vyshlinsky.
Hänen mukaansa syynä on se, että Ukrainan kansallispankki lukitsi sodan alussa ulkomaisen valuutan viralliset vaihtokurssit.
– Ukrainassa, missä on paljon dollareita liikkeellä ja missä kansa ei enimmäkseen luota kansalliseen valuuttaan, sotaolosuhteet olisivat voineet kaataa nopeasti koko pankkisektorin, sano Vyshlinsky.
Sodan aikana mittauksia ei ole tehty, mutta vuoden 2020 kyselyssä vain kuusi prosenttia ukrainalaisista ilmoitti luottavansa hryvniaan säästömielessä. 42 prosenttia säästäisi dollareissa ja 21 prosenttia euroissa.
Vyshlinskyn mukaansa kansallispankin asettamia rajoituksia tarvittiin myös yhteiskunnan kannalta kriittisten tuotteiden tuonnin turvaamiseksi. Talousoppinut sanoo, että se on suojannut hallitsemattomalta inflaatiolta.
– Ihmiset kiinnittävät huomiota kaduilla näkyviin kursseihin. Mutta todellisuudessa me emme tiedä todellista kurssia. Käteisliikenne on vain jäävuoren huippu, suurin osa siirroista tapahtuu sähköisesti.
Hyöty isompi kuin vaiva
Artem Khyzhynskiy huomasi, että jos hän maksaa ostoksia eurotililtään tai vaihtaa rahaa suoraan pankin sovelluksessa, hän menettää ainakin kymmenesosan tienesteistä. Joten hän keksi ratkaisun, joka säästää hänelle rahaa.
– Minä tilaan pankistani käteistä valuuttaa, nostan sen konttorissa ja vaihdan hryvneiksi vaihtopisteessä, jossa on päivän paras kurssi. Sen jälkeen talletan automaatissa käseiset hryvniat tilille. Se on hieman työlästä ja aikaa vievää, mutta taloudellisesti kannattavaa, Khyzhynskiy kertoo.
Hänen onnekseen pankki ei peri näistä palveluista mitään kuluja.
– Mutta vaikka kuluja olisi, ne olisivat ilmeisesti pienempiä kuin tästä tempusta saatava hyöty, Khyzhynskiy pohtii.
Hlib Vyshlinsky muistuttaa, että tämä ratkaisu sopii vain pienelle ryhmälle ukrainalaisia, sillä enemmistö saa palkkansa hryvnioissa. On toki myös niitä, jolle kurssierotukset ovat epäedullisia, sanoo Vyshlinsky. Hänen mukaansa se koskee lähinnä niitä, joiden palkan suuruus on määritelty vaikkapa euroissa, mutta tilille raha tulee hryvnioissa virallisen kurssin mukaan.
Pankkiautomaattiturismi hiipuu vähitellen
Valuuttakurssin erotukset ovat johtaneet erikoiseen ilmiöön, jota alettiin kutsua pankkiautomaattiturismiksi.
Se tarkoittaa sitä, että ukrainalaiset käyvät Puolassa tai euromaissa, nostavat käteistä rahaa hryvniatileiltään alhaisemmalla vaihtokurssilla, palaavat Ukrainaan käteisrahoineen ja vaihtavat ne takaisin hryvneiksi korkeamalla kurssilla.
Tällaisella rallilla on kuitenkin paljon rajoituksia, esimerkiksi käteisnoston tai rajan yli kuljetettavan summan suhteen. Kaikki eivät myöskään saa poistua maasta. Kutsuntaikäisillä ukrainalaismiehillä pitää olla painava syy ulkomaanmatkalle. Siksi pankkiautomaattituristeina ovat useimmiten naiset, jotka saattavat nostaa rahaa myös tuttavien korteilta.
– Viime aikoina pankkikurssit ovat nousseet lähemmäs markkinakursseja, joten tämä tapa tienata ei näytä enää niin houkuttelevalta. Mutta kovin korkeaksi eivät pankit voi nostaa kursseja, sillä se vähentää rahan määrää niiden ukrainalaispakolaisten kukkaroissa, jotka ovat ulkomailla, Vyshlinsky huomauttaa.
Lue lisää: