Halvan tehtaalla Helsingin Pitäjänmäessä pakataan lakritsia kolmessa vuorossa. Makeisten tuotantokustannukset ovat nousseet tämän vuoden aikana merkittävästi, sanoo toimitusjohtaja Jean Karavokyros.
– Raaka-aineet on nousseet, pakkausmateriaalit, energia, kuljetukset, oikeastaan kaikki. Joidenkin raaka-aineiden hinta, kuten tärkkelyssiirapin, on noussut melkein kaksinkertaiseksi. Energian hinta on noussut noin 70 prosenttia – tähän mennessä.
Vaikka myös lakritsipussin hinta kaupassa on noussut, kustannusten paisuminen syö kannattavuutta.
Se näkyy jo laajasti rakentamisen, kaupan ja teollisuuden toimialoilla, sanoo Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen.
– Pahin tilanne on teollisuudessa, jossa melkein puolet alan pienistä ja keskisuurista yrityksistä kamppailee kannattavuusongelmien kanssa.
Erityisesti valmistavassa teollisuudessa, kuten elintarvikealalla, jossa käytetään paljon energiaa, tilanne voi olla vaikea.
Inflaatio, sota ja kallis energia huolestuttavat
Epävarmuus tulevasta on saanut osan yrityksistä lykkäämään investointeja, ilmenee Perheyritysten liiton kyselystä.
Ennen Venäjän hyökkäystä lähes puolet perheyrityksistä aikoi kasvattaa investointejaan tänä vuonna, mutta osuus on nyt pudonnut alle kolmannekseen, kertoo toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen Perheyritysten liitosta.
Yritysten tulevaisuuden näkymiä heikentävät nyt monet erilaiset tekijät.
– Inflaatio, raaka-aineiden kallistuminen ja geopoliittinen tilanne, joka luo epävarmuutta. Mutta kyllä tämä energian hinnannousu on tällä hetkellä kärkisyy siihen, ettei investointeja uskalleta tehdä.
Investointien lykkääminen vaikuttaa muihinkin kuin vain yritykseen, joka ei ostakaan uutta laitetta tai rakennuta uutta tehdasta.
Jos ei uskalleta investoida, siitä tulee ketjureaktio alihankintaketjuihin ja pahimmassa tapauksessa työllisyyteen, Vanhala-Harmanen sanoo.
Yritykset etsivätkin nyt säästöjä. Lopputuotteiden hintoja ei pystytä nostamaan välttämättä yhtä paljon kuin kustannukset ovat nousseet, joten energiaa yritetään kuluttaa vähemmän. Matkustamista vähennetään ja jonkin verran investoidaan energiatehokkuuteen, kertoo Suomen Yrittäjien Tiina Toivonen.
Energiakriisin kaivattaisiin nyt samanlaista luottamuksen palauttavaa elettä kuin Suomen Nato-hakemuksen jättäminen oli, sanoo Minna Vanhala-Harmanen.
– Venäjän hyökättyä pelästys oli valtava, mutta kun Nato-hakemus jätettiin, yritysten luottamus palautui.
Energian kallistumisen aiheuttamaan säikähdykseen tarvittaisiin sekä sähkön tarjonnan lisäämistä että kulutuksen vähentämistä, Harmala-Vanhanen sanoo.
Osa yrityksistä on jo varautunut tuotantokatkoksiin kovimpina sähkön kulutuspiikkien aikoina. Jotkut ovat jopa siirtäneet tuotantoaan yöajalle, kun kulutusta on vähemmän ja sähkö edullisempaa.
Konkurssiriski pompahti
Osalla yrityksistä on jo vaikeuksia saada laskut maksettua ja konkurssiriski on alkusyksystä hieman noussut, sanoo Suomen Asiakastiedon asiakkuuspäällikkö Jaakko Nors. Yritysten maksukehotuksia eli trattoja on nyt hieman tavallista enemmän.
– Kesän lopussa aloimme nähdä muutosta huonompaan suuntaan. Trattojen, konkurssihakemusten ja varsinaisten konkurssien määrä lähti kasvamaan.
Riskisten yritysten osuus on kasvanut tammikuun kymmenestä prosentista reiluun kahteentoista prosenttiin, Nors sanoo. Se tarkoittaa, että kun aiemmin 28 000:lla yrityksellä oli pahoja taloushaasteita, nyt määrä on 39 000.
Niin yhteiskunta kuin yritykset ovat joutuneet viime vuosina kriisistä toiseen. Pandemia kuritti erityisesti palvelualaa, kun yritykset eivät saaneet toimia, eivätkä asiakkaat kuluttaa.
Energiakriisin aikana bisnes pyörii ja kulut nousevat, ja kun siihen yhdistetään se, että kuluttajien ostovoima laskee, niin se voi ajaa yrityksiä heikompaan tilaan, Nors sanoo.
Tilanne ei kuitenkaan vielä ole hälyttävä, sanoo Suomen Yrittäjien Tiina Toivonen. Hän uskoo, että suurin osa yrityksistä pystyy sopeutumaan nousevaan sähkön hintaan.
– Valtion pitää kuitenkin seurata herkällä silmällä, että yritykset pärjäävät talven yli.
Onnekas päätös ennen kriisiä
Halvan toimitusjohtaja Jean Karavokyros on tyytyväinen jo ennen energiakriisiä tehtyyn päätökseen vaihtaa ilmanvaihtokoneisto ja valaistus vähemmän kuluttaviin. Tavoite oli pienentää yrityksen hiilijalanjälkeä, mutta samalla tulikin kustannussäästöjä.
– Tehtaan energian kulutus on vähentynyt tätä kautta noin 20 prosenttia, joten kyllähän sillä merkittävä vaikutus tämänhetkiseen tilanteeseen on.
Silti makeistehtaalla etsitään vielä lisää säästöjä, Karavokyros sanoo.
Tuleva talvi huolestuttaa, sillä vielä ei tiedetä, kuinka paljon sähkön hinta nousee ja tuleeko saatavuusongelmia. Yöuniaan Karavokyros ei kuitenkaan vielä ole menettänyt, vaan seuraa tilannetta luottavaisena.
– Yritys on yli 90 vuotta vanha ja nähnyt monia kriisejä. Olen varma, että kyllä tästäkin pitää selvitä.
Lue lisää: