Ravitsemusterapeutti Kirsi Rissasen mielestä elintarviketeollisuus vastaa ihmisten tarpeisiin. Riisiä ja pastaa on tarjolla paljon, koska ihmiset haluavat helppoa syötävää.
Eivät riisi ja pasta huonoja vaihtoehtoja ole, jos muistaa valita sellaisen tuotteen joka sisältää kuitua, Rissanen muistuttaa.
- Esimerkiksi pastaksi kannattaa valita tummaa pastaa tai viljaa sisältävää pastaa.
Ravitsemusterapeutti ei jättäisi myöskään perunaa pois ruokavaliosta, sillä hän pitää perunaa suomalaiseen ruokapöytään kuuluvana elementtinä. Peruna sisältää muun muassa paljon kaliumia.
Tärkeimmäksi asiaksi Rissanen nostaa kuidun. Hän suosittelee tutkimaan pakkausten tuoteselostuksia.
- Kannattaa katsoa kuinka paljon tuote sisältää kuitua, rasvaa ja proteiinia. Viljatuotteissa tärkeää on nimenomaan kuitu.
Suomalaisten ravintsemussuositusten mukaan kuitua pitäisi saada 25 grammaa päivässä. Suomalaiset syövät kuitua huomattavasti sen alle, vain 18 grammaa päivässä.
Ohra tekee paluuta
Samaan aikaan, kun ihmiset kiinnittävät entistä enemmän huomiota ruuan terveellisyyteen, moni pohtii ruuan pitkää matkaa lautaselle.
Kotimaista ohraa arvostettiin vielä 1950-luvulla suomalaisissa ruokapöydissä. Sen jälkeen ohra vaihtui monissa kodeissa ulkomaiseen riisiin. Nyt ohra on tekemässä paluuta. Muutamat elintarvikealan yritykset ovat kehitelleet ohrasta sellaisia tuotteita, että niitä jaksaa keittää nalkäisinkin kotikokki.
Kotimaista ohraa pystyy käyttämään ruuanlaitossa riisin tapaan. Siitä valmistuu mainioita risoton tapaisia ohrattoja. Ohra sopii myös salaatin pohjaksi.
Viljoista löytyy moneen makuun
Ravitsemusterapeutti Kirsi Rissanen suosittelee ottamaan aktiiviseen käyttöön myös muut kotimaiset viljat, joita ovat ruis, kaura ja venhä.
- Ulkomaiset viljat hirssi ja speltti ovat monille keliaakikoille tuttuja, sillä heidän on pitänyt etsiä vaihtoehtoja suomalaisille viljoille.
Tattari lasketaan yleensä viljaksi, vaikka se viljojen lailla ei heinäkasvi olekaan. kvinoa puolestaan on eteläamerikkalainen hiilihydraattipitoinen ruokakasvi. Se ei ole vilja, mutta sitä käytetään ruoanvalmistuksessa viljojen tapaan. Monet kasvisyöjät ovat tutustuneet näihin viljoihin etsiessään proteiinipitoista ruokaa.
Mutta pärjäävätkö ulkolaiset viljat kotimaisille? Kirsi Rissanen kehottaa kokeilemaan.
- Se on monesti makukysymys, kannattaa kokeilla. Tattari on melko voimakkaan makuinen. Speltti on vanha vehnälaji, joka on tullut takaisin. Se sisältää enemmän proteiinia ja kuitua kuin tavallinen vehnä. Hirssiä ja kvinoaa käytettäessä pitää muistaa huuhdella ne ennen käyttöä, opastaa Kirsi Rissanen.