Tähän saakka paluumuuttojonoon ilmoittautuneiden asiat on käsitelty ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautuneilla on mahdollisuus muuttaa Suomeen viiden vuoden siirtymäajan sisällä eli 1.7.2016 mennessä.
Muutos ei koske sotien jälkeen Neuvostoliittoon palautettuja Inkerin siirtoväkeen kuuluvia ja Suomen armeijassa vuosina 1939–1945 palvelleita. He voivat hakea oleskelulupaa paluumuuton perusteella paluumuuttojärjestelmän lakkauttamisesta huolimatta.
Oleskeluluvan myöntäminen paluumuuton perusteella ei edellytä enää, että paluumuuttaja osallistuu paluumuuttovalmennukseen. Paluumuuttovalmennusta järjestetään kuitenkin edelleen, ja halukkaat voivat siihen ilmoittautua. Kursseja on kuitenkin tarjolla rajoitettu määrä.
Paluumuuttajan on osoitettava riittävä suomen tai ruotsin kielitaito suorittamalla hyväksytysti kielitutkinto. Maahanmuuttovirasto järjestää ilmaisia tutkintoja Venäjällä ja Suomessa. Tutkintoon voi osallistua vain kerran.
Lisäksi paluumuuttajalla on ennen oleskeluluvan myöntämistä oltava asunto käytössään Suomessa. Myös oleskeluluvan myöntämisen yleisten edellytysten on täytyttävä.
Paluumuuttojärjestelmä on ollut käytössä 1990-luvun alusta lähtien. Viimeisten 20 vuoden aikana Suomeen on muuttanut noin 30 000 paluumuuttajaa pääosin Venäjältä ja Virosta.
Tällä hetkellä Maahanmuuttovirastossa on vireillä noin 1000 oleskelulupahakemusta paluumuuton perusteella. Siirtymäajan jälkeen inkerinsuomalaiset paluumuuttajat voivat hakea oleskelulupaa yleisen oleskelulupajärjestelmän kautta.
Inkerinsuomalaisten paluumuuttokäytäntö alkoi presidentti Mauno Koiviston vuonna 1990 antamasta lausunnosta, jonka mukaan inkerinsuomalaisia voitiin pitää paluumuuttajina.